Skip to main content

Kymenlaakso ennakoi

Ajankohtaista

Jaa tämä artikkeli

Artikkeli julkaistu: 25.04.2023

Matkailuvienti ei saavuta koronaa edeltävää aikaa vähään aikaan eikä kotimaan matkailu korvaa puuttuvia ulkomaalaisia

Venäläismatkailijoiden puuttuminen näkyy Kymenlaakson matkailussa

Keskeiset matkailijaryhmät: venäläiset ja kiinalaiset ovat loistaneet poissaolollaan vuodesta 2020 lähtien. Ensin matkustusrajoitukset estivät matkustamisen Suomeen ja sen jälkeen Venäjän aloittama Ukrainan sota sulki Suomen rajan venäläisiltä matkailijoilta. Kiinassa muuta maailmaa pidempään jatkuneet korona-rajoitteet ovat osaltaan jarruttaneet kiinalaisten paluuta. Lisäksi Venäjän ylilentokielto nostaa matkustuskustannuksia Kiinasta Eurooppaan.

Kun vielä vuonna 2019 venäläiset tekivät 3,4 miljoonaa matkaa ja kiinalaiset yli 400 000 matkaa Suomeen, putosi venäläisten tekemien matkojen määrä vuonna 2022 noin 10:een ja kiinalaisten tekemien matkojen määrä noin kuuteen prosenttiin vuoden 2019 tasosta.

Kaiken kaikkiaan ulkomaalaiset matkailijat tekivät Suomeen vuonna 2022 runsaat 4,1 miljoonaa matkaa, kun vuonna 2019 matkoja tehtiin lähes 9 miljoonaa.

Ulkomaalaiset matkailijat kuluttivat Suomessa noin 1,7 miljardia euroa vuonna 2022, kun vuonna 2019 he jättivät maahan noin 2,9 miljardia euroa.

Kotimaan matkailu ei ole onnistunut, korona-ajan synnyttämästä kasvusta huolimatta, paikkaamaan ulkomaalaisten matkailijoiden jättämää aukkoa matkailutulossa. Tarkasteltaessa majoitusliikkeisiin saapuneiden matkailijoiden määriä, on sekä rekisteröidyssä että rekisteröimättömässä majoituksessa ollut vähemmän vieraita vuonna 2022 kuin vuonna 2019.

Kotimaan matkoja tehtiin 45 miljoonaa ja rahaa kulutettiin 8,6 miljardia euroa

Vuonna 2022 suomalaiset tekivät noin 45 miljoonaa kotimaan matkaa oman asuinpaikkakuntansa ulkopuolelle. Noin 40 prosenttia matkoista oli päiväkäyntejä. Rahaa suomalaiset käyttivät 8,6 miljardia euroa matkustaessaan kotimaassa.

Vaikka kotimaiset matkailijat tuovat valtaosan matkailutulosta, Suomen matkailutoimialaa ajatellen kotimaisten matkailijoiden avulla ei kuitenkaan ole helppoa korvata ulkomaisten matkailijoiden määrän vähenemistä. Noin 40 prosenttia kotimaisista matkailijoista on päiväkävijöitä ja yli 40 prosenttia päiväkävijöiden kulutuksesta on ostoksia. Päiväkävijöiden ostokset eivät välttämättä lisää kokonaiskulutusta vaan ovat ainakin osittain rahankulutuksen siirtoa paikkakunnalta toiselle. Toisaalta päiväkävijät kuluttavat vain neljäsosan siitä, mitä maksullisessa majoituksessa yöpyneet matkailijat kuluttavat matkakohteessaan.

Vaikka oletettaisiin, että kaikki kulutus kotimaan matkoilla on lisäkulutusta, eli raha käytetään vain sen vuoksi, että ollaan matkalla, tulisi kotimaan matkojen määrä kasvaa lähes viidenneksellä, että kyettäisiin korvaamaan ulkomaalaisten matkailijoiden määrän väheneminen koko maan tasolla.

Venäläismatkailijoiden puuttuminen näkyy kymenlaakson matkailussa

Vaikka ulkomaalaisia matkailijoita oli Suomessa vuonna 2022 puolet vähemmän kuin vuonna 2019, ne matkailijat, jotka Suomessa vierailivat, viipyivät Suomessa pidempään ja kävivät aiempaa useammassa kohteessa matkansa aikana. Kun vielä vuonna 2019 Suomessa vierailleet ulkomaalaiset viipyivät maassa keskimäärin 3,2 yötä, piteni viipymä vuonna 2022 6,5 yöhön. Osittain tämä johtuu siitä, että tiettyjen matkailijaryhmien, kuten opiskelijoiden ja tuttavavieraiden osuus kasvoi loma- ja työmatkalaisten määrän vähennyttyä. Ulkomaiset matkailijat vierailivat kuitenkin aiempaa useammalla paikkakunnalla kuin vuonna 2019, minkä vuoksi matkailijamäärä saattoi jopa lisääntyä joillakin alueilla.

Kymenlaaksossa vieraili vuonna 2022 noin 220 000 ulkomaalaista matkailijaa. Se on noin 370 000 matkailijaa vähemmän kuin vuonna 2019, jolloin ulkomaalaisten matkailijoiden määrä oli noin 590 000. Ennen matkustusrajoituksia ulkomaalaisista matkailijoista 83 prosenttia oli venäläisiä, joten venäläismatkailijoiden puuttuminen näkyy erityisen voimakkaasti Kymenlaaksossa.

Kotimaan matkoja eri paikkakunnille Kymenlaaksoon tehtiin 1,5 miljoonaa. Lisäksi eri paikkakunnilla Kymenlaaksossa pysähdyttiin käyttämään palveluita tai tekemään ostoksia noin miljoonaa kertaa vuoden 2022 aikana.

Kymenlaaksoon saapuneista ulkomaista matkailijoista 40 prosenttia ja kotimaisista matkailijoista 42 prosenttia oli sukulais- tai tuttavavierailulla. Lomamatkalaisia Kymenlaaksoon saapuneista ulkomaalaista matkailijoista kertoi olevansa 34 prosenttia ja kotimaisista matkailijoista 40 prosenttia. Kun vielä vuonna 2019 ulkomaalaisista matkailijoista 52 prosenttia kertoi matkan syyksi ostomatkan, nyt ulkomaalaisten ostosmatkalaisten osuus oli enää kolme prosenttia. Kotimaisista matkailijoista seitsemän prosenttia kertoi olevansa ostosmatkalla.

Kulutuksesta runsas kolmannes ostoksiin

Matkailijat jättivät yhteensä 192 miljoonaa euroa Kymenlaaksoon. Rahasta 58 miljoonaa (30 %) tuli ulkomaalaisilta matkailijoilta ja 12 prosenttia niiltä kotimaisilta matkailijoilta, jotka pysähtyivät jossain Kymenlaakson kunnassa matkalla pääkohteeseensa. Matkailijat, joiden päämatkakohde oli Kymenlaaksossa, käyttivät ostoksiin yhteensä 62 miljoonaa euroa ja majoituspalveluihin 33 miljoonaa euroa.

Vaikka venäläisten ostosmatkailu on matkustusrajoitusten myötä hiipunut, ovat matkailijat edelleen tärkeä tulolähde myös kaupan näkökulmasta. Ilman matkailijoiden kauppaliikkeisiin tuomaa rahamäärää jäisi Kymenlaakson kuntien yhteenlaskettu matkailutulo merkittävästi nykyistä pienemmäksi. Jos kotimaisten ostosmatkailijoiden taloudellinen merkitys valtakunnan tasolla jääkin pieneksi, alueellisen matkailutulon näkökulmasta sitä ei ole syytä väheksyä.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Tulokset selviävät kahdesta TAK Researchin vuodesta 1997 lähtien toteutetusta TAK Rajatutkimuksesta, sekä kesäkuussa 2020 käynnistetystä Kotimaan matkailu -tutkimuksesta. Vuonna 2022 TAK Rajatutkimuksessa haastatteluita tehtiin Suomen ulkoraja-asemilla 7 197 ja Kotimaan matkailu -tutkimukseen vastasi 12 062 suomalaista panelistia.

Matkailijat Kymenlaaksossa 2022 -raportti löytyy täältä.

Lisätietoja:

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy

Tutkija Pasi Nurkka, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  puh. 040 505 5903