Kymenlaakso ennakoi

Suomessa yhä meneillään oleva talouskasvu, vaikkakin hidastuvana, mahdollistaisi toistaiseksi jopa nykyistä paremman työllisyyden kasvun. Työllisyyden kasvua rajoittavat meillä kuitenkin rakennetyöttömyys, kohtaanto-ongelmat ja työvoiman tarjonnan rajallisuus.

Keskeiset tulokset:

 Talouskehitys

• Suomen talouskasvu on hidastumassa. Valtiovarainministeriön BKT-ennuste tälle vuodelle on 1,5 %, minkä jälkeen kasvu hidastuu noin 1 prosenttiin.
• Viennin ja investointien kasvu hidastuu. Kotimainen kysyntä ja erityisesti yksityinen kulutus ylläpitää hidastuvaa BKT:n kasvua.

 Työvoiman kysyntä ja sen kehitys

• Työvoiman kysyntä kasvaa tänä vuonna noin 25 000 hengellä, vuonna 2020 noin 13 000 hengellä ja enää 7 000 hengellä vuonna 2021.
• Teollisuuden työllisyys laskee tänä vuonna 4 000 hengellä ja pysyy ennallaan sen jälkeen.
• Rakentamisessa työllisyyden kasvu laskee vuosittain marginaalisesti, 2 000–3000 hengellä.
• Työllisyys palveluissa kasvaa vuonna 2019 jopa 28 000; sen jälkeen kasvu hidastuu vuonna 2020 noin 15 000 henkeen ja vuonna 2021 noin 10 000 henkeen.

 Työvoiman tarjonta ja sen kehitys

• Työikäinen väestö kasvaa vielä kuluvana vuonna, mutta kääntyy laskuun 2021. Maahanmuutto ylläpitää nuoren ja parhaassa työiässä olevan väestön ja työvoiman määrää.
• Työvoiman tarjonta kasvaa vuonna 2019 noin 4 000 hengellä ja 2020 noin 8 000 hengellä. Vuonna 2021 kasvu tyrehtyy (+2 000). Tarjontaa ylläpitää maahanmuutto ja yli 55-vuotiaan työvoiman kasvu, johon vaikuttaa eläkeuudistukset, eliniänodotteen kasvu ja väestön koulutusrakenteen parantuminen.

Työttömyyden rakenne

• Työttömien työnhakijoiden määrän kehityksen ennustetaan pysähtyvän kokonaan lähivuosiksi.
• Myöskään pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien määrä ei enää laske

Työllisyys- ja työttömyysasteet

• Työllisyysaste nousee 72,5 prosenttiin vuonna 2019 ja edelleen 73 prosenttiin vuonna 2020 sekä 73,4 prosenttiin vuonna 2021.

Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennusteessa ei ole otettu huomioon suunnitteilla olevia muutoksia työvoimapolitikkaan. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa ja se tarjoaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä.

 Julkaisuun tästä.