Kymenlaakso ennakoi

Aluerakenne

Jaa tämä artikkeli

Aluerakenne

Aluerakenteella tarkoitetaan maakunnan rakennetta, toimintojen yleispiirteistä sijoittumista ja keskinäisiä sijaintisuhteita. Aluerakenne on asumisen, palveluiden, tuotannon ja työpaikkojen, vapaa-ajan alueiden sekä liikennejärjestelmien muodostama kokonaisuus. Aluerakenteeseen liittyvät myös erilaiset vyöhyke-, verkosto- ja kehityskäytävätarkastelut, ja siihen vaikuttavat väestön ja talouden kehitys.

Kymenlaaksoa luonnehditaan Suomen pienoiskuvaksi. Etelä-Kymenlaakson meri-, rannikko ja saaristoalueet muuttuvat pohjoisen suuntaan kuljettaessa Keski-Kymenlaakson viljelyaukeiksi ja Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaa-alueeksi. Kymijoki halkoo maakuntaa pohjoisesta etelään ja Salpausselät lännestä itään.

Kymenlaakson aluerakenne tukeutuu Kotkan ja Kouvolan maakuntakeskuksiin. Maakunnan palvelurakennetta täydentävät pienemmät kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät. Taajama- ja kaupunkiseudut muodostuvat suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamista, niihin sekä fyysisesti että toiminnallisesti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä maaseudusta. Taajama-alueilla korostuu teollisen kehityksen kautta nähtävissä oleva rakenne. 

Aluerakenteen kehityskuva

Aluerakenteen kehityskuva 2050 -sivustolla voit tutustua erilaisiin Kymenlaakson aluerakenteen analyyseihin ja seurantaan liittyviin palveluihin.

Tilastoja

Väestökehityksessä Kymenlaaksossa on ollut laskeva trendi. Kymenlaakson väestö on vähentynyt 1980-luvun huippulukemista noin 30 000 henkilöä. Prosentuaalinen muutos on melko suuri, mutta moniin muihin suomalaisiin maakuntiin verrattuna ei poikkeuksellinen. Väestömäärän vähenemisen taustalla ovat erityisesti kaksi merkittävää tekijää; negatiivinen luonnollinen väestömäärän kehitys ja negatiivinen kuntien välinen nettomuutto.

Kymenlaaksossa asui vuoden 2020 lopussa 169 437 henkilöä. Vuoden aikana vähennystä tuli 1 730 henkilöä. Ennakkoväkiluku 1.1.2021 oli kuitenkin vain 162 840 henkilöä, sillä Iitin kunta siirtyi tällöin Päijät-Hämeen maakuntaan ja kerralla menetettiin yli 6 000 asukasta.

Väestönlisäystä Kymenlaakso on saanut ainoastaan positiivisesta nettomaahanmuutosta, joka on vaihdellut 250–800 asukkaan välillä. Keskimäärin nettomaahanmuutosta on tullut Kymenlaaksoon 540 uutta asukasta vuosittain, mikä on yhteensä 5 400 asukasta 10 vuodessa. Nettomuutto kääntyi vuonna 2013 negatiiviseksi ja erityisen jyrkkä lasku tapahtui vuonna 2017. Vuonna 2020 nettomuutto lähti jälleen nousuun mahdollisesti ainakin korona-pandemian johdosta. Pandemian mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset nettomuuttoon nähdään tulevina vuosina.

Kymenlaakson luonnollinen väestönmuutos on ollut negatiivista: maakunnan asukkaista kuolleiden määrä on vuosittain ylittänyt syntyneiden määrän 500 – 1200 asukkaalla. Keskimäärin luonnollinen väestönkehitys on ollut noin -657 asukasta / vuosi. 



Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.