Bruttokansantuote (BKT) on talouskasvun keskeinen mittari. GPI (Genuine Progress Indicator) taas on "aidon kehityksen indikaattori", joka ottaa huomioon perinteistä bruttokansantuotetta kattavammin hyvinvoinnin eri ulottuvuudet rahamääräisinä. GPI antaa kansalaisten kokeman hyvinvoinnin kehityksestä paremman kuvan kuin BKT.

BKT:n ja GPI:n kehityssuunnat erkanivat toisistaan 1980-luvun lopulla, jolloin BKT jatkoi kasvuaan. Kymenlaaksossa BKT/asukas jää hieman koko maan keskiarvosta, mutta maan keskiarvoa korkeampia lukuja oli vain Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Kymenlaakson BKT on ollut noususuunnassa koko tarkasteluajanjakson lukuun ottamatta vuosien 2009–2010 ja 2015–2016 lyhytaikaisia notkahduksia.

Kymenlaakson kuten useimpien maakuntien GPI luvut ovat olleet aivan viime vuosina laskusuunnassa. Vaikutus tulee mm. ympäristövaikutusten kumuloitumisesta sekä toisaalta siitä että BKT ja käytettävissä olevat tulot ovat myös laskeneet/polkeneet paikallaan.

Tuotannon kasvun aikaansaamat positiiviset hyvinvointivaikutukset eivät ole edistäneet Kymenlaaksolaisten hyvinvointia 1980-luvun puolivälin jälkeen.

GPI:n laskenta perustuu yhdysvaltalaisen Redefining Progress -järjestön 1990-luvulla kehittämään metodologiaan. Maakunnille GPI-laskelmat keväällä 2022 on tuottanut Dosentti Jukka Hoffrén, Helsingin yliopistosta.

Vuonna 2020 Kymenlaaksossa käytettävissä olevat tulot asukasta kohden olivat 22 013 euroa. Käytettävissä olevat tulot asukasta kohden ovat olleet koko tarkastelujakson aikana alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin. Tulojen kasvu on tapahtunut kuitenkin tasatahtiin koko maan kanssa.

Suurimmat käytettävissä olevat tulot olivat uusimaalaisilla, noin 25 500 euroa. Käytettävissä olevat tulot olivat pienimmillään Keski-Pohjanmaan maakunnassa, noin 20 200 euroa. Keskimäärin suomalaisten käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2020 noin 22 900 euroa.

Taloudellisella huoltosuhteella tarkoitetaan työllisten lukumäärän suhdetta työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Työvoiman ulkopuolisiksi lasketaan 0–14-vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Kymenlaakson taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2021 Suomen kolmanneksi korkein.

Väestöllinen huoltosuhde pohjautuu väestön ikärakenteeseen. Tarkastelussa väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisten suhdetta lapsiin ja vanhuksiin. Tilastokeskuksen tarkatelussa eläkeläiseksi on katsottu 65 vuotta täyttäneet ja lapsiksi kaikki alle 18-vuotiaat.

Viimeisimmän tiedon mukaan yrityksiä on Kymenlaaksossa lähes 9 800 ja yritysten toimipaikkoja noin 11 500.

Vuonna 2021 toimintansa aloitti Kymenlaaksossa 849 yritystä. Toimintansa puolestaan lopetti 610 yritystä. Aloittaneita yrityksiä oli 7 prosenttia ja lopettaneita yrityksiä 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuodesta 2017 eteenpäin maakunnan yrityskanta on ollut kasvava eli uusia yrityksiä syntynyt enemmän kuin yrityksiä on lopetettu.

Vuonna 2021 kaikkien päätoimialojen liikevaihto oli Kymenlaaksossa nousussa. Vuosimuutos oli positiivinen kaikissa maakunnissa. Kymenlaakson ja koko maan muutos oli lähes samansuuruista. Niin ikään Kymenlaaksolle tärkeän teollisuuden liikevaihto nousi. Vientiliikevaihdon kehitys oli linjassa liikevaihtolukujen kanssa. Vuonna 2021 teollisuuden vientiliikevaihto oli 20.5 prosentin nousussa.

Pienyritysten liikevaihdot ovat olleet viimeisimpien tilastojen mukaan noususuuntaista (+7,6 %, koko maa +8,8 %). Noususuuntaus (verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan) on jatkunut vuoden 2021 toisesta neljänneksestä alkaen. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä erityisen hyvin kehittyi teollisuuden pienyritysten liikevaihto. Vähäisintä nousu oli vähittäiskaupassa.

Vuonna 2021 Kymenlaakson viennin arvo oli noin 3,18 miljardia euroa ja maakunnan osuus koko Suomen viennistä oli 4,6 %. Viennin arvo Kymenlaaksossa nousi 0,1 miljardia euroa. 2020 Kymenlaakson viennin arvon laskua selittää osin vertailuajanjakson arvoltaan suuri kaasuputkien vienti.