Kymenlaakso ennakoi

Aluetalous ja yritykset

Jaa tämä artikkeli

Aluetalous ja yritykset

Käynnissä oleva rakennemuutos on vähitellen monipuolistanut elinkeinorakennetta. Uutta kasvua haetaan sekä perinteisten alojen tukemisesta ja uudistamisesta, mutta myös uudemmilta toimialoilta. Erityisesti keskitytään älykkääseen ja vihreään logistiikkaan, uusiutuviin materiaaleihin ja energiaan sekä datatalouteen, kyberturvallisuuteen ja pelillisyyteen. Haasteita on mm. väestörakenteessa, kansainvälistymisessä ja osaamisen varmistamisessa.

Kymenlaakson toimialojen kehitysnäkymiä on koottu toimialakorteille. Kaakkois-Suomessa tehdään myös säännöllisesti toimialahaastatteluja, joiden pohjalta alueen asiantuntijoiden yhteistyönä julkaistaan maakunnittaiset toimialakartoitukset eri toimialoilta.

Kymenlaakson investoinnit

Kymenlaakson investoinnit on päivittyvä tilannekuvapalvelu maakunnan alueelle tehdyistä investoinneista.

Kymenlaakson majoitus- ja matkailutilastot

Tutustu Kymenlaakson sekä Kouvolan ja Kotka-Hamina seudun majoitus- ja matkailutilastoihin. Palveluissa voit tutkia tilastoja kuukausittain.

Tilastoja

Bruttokansantuote (BKT) on talouskasvun keskeinen mittari. GPI (Genuine Progress Indicator) taas on "aidon kehityksen indikaattori", joka ottaa huomioon perinteistä bruttokansantuotetta kattavammin hyvinvoinnin eri ulottuvuudet rahamääräisinä. GPI antaa kansalaisten kokeman hyvinvoinnin kehityksestä paremman kuvan kuin BKT.

BKT:n ja GPI:n kehityssuunnat erkanivat toisistaan 1980-luvun lopulla, jolloin BKT jatkoi kasvuaan. Kymenlaaksossa BKT/asukas jää hieman koko maan keskiarvosta, mutta maan keskiarvoa korkeampia lukuja oli vain Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Kymenlaakson BKT on ollut noususuunnassa koko tarkasteluajanjakson lukuun ottamatta vuosien 2009–2010 ja 2015–2016 lyhytaikaisia notkahduksia.

Kymenlaakson kuten useimpien maakuntien GPI luvut ovat olleet aivan viime vuosina laskusuunnassa. Vaikutus tulee mm. ympäristövaikutusten kumuloitumisesta sekä toisaalta siitä että BKT ja käytettävissä olevat tulot ovat myös laskeneet/polkeneet paikallaan.

Tuotannon kasvun aikaansaamat positiiviset hyvinvointivaikutukset eivät ole edistäneet Kymenlaaksolaisten hyvinvointia 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus on kasvanut viime vuosina hienoisesti. Hyvinvointia tuottavat markkinattomat palvelut hieman enemmän. Suorat ympäristövaikutukset eivät vaikuta kovin paljoa hyvinvointiin. Ne on paljolti saatu kuriin perinteisin hallinnollisin ohjauskeinoin. Suurin haaste ovat ympäristön heikentyminen ja luonnonvarojen kuluminen. Ilmastonmuutosta, luontokatoa, monimuotoisuuden vähenemistä ei ole huomioitu vielä riittävästi.

GPI:n laskenta perustuu yhdysvaltalaisen Redefining Progress -järjestön 1990-luvulla kehittämään metodologiaan. Maakunnille GPI-laskelmat keväällä 2022 on tuottanut Dosentti Jukka Hoffrén, Helsingin yliopistosta.

Vuonna Kymenlaaksossa käytettävissä olevat tulot asukasta kohden olivat 21 777 euroa. Käytettävissä olevat tulot asukasta kohden ovat olleet koko tarkastelujakson aikana alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin. Tulojen kasvu on tapahtunut kuitenkin tasatahtiin koko maan kanssa.

Suurimmat käytettävissä olevat tulot olivat uusimaalaisilla, noin 25 500 euroa. Käytettävissä olevat tulot olivat pienimmillään Keski-Pohjanmaan maakunnassa, noin 20 200 euroa. Keskimäärin suomalaisten käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2019 noin 22 700 euroa.

Taloudellisella huoltosuhteella tarkoitetaan työllisten lukumäärän suhdetta työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Työvoiman ulkopuolisiksi lasketaan 0–14-vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Kymenlaakson taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2020 Suomen kolmanneksi korkein.

Väestöllinen huoltosuhde pohjautuu väestön ikärakenteeseen. Tarkastelussa väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisten suhdetta lapsiin ja vanhuksiin. Tilastokeskuksen tarkatelussa eläkeläiseksi on katsottu 65 vuotta täyttäneet ja lapsiksi kaikki alle 18-vuotiaat.

Viimeisimmän tiedon mukaan yrityksiä on Kymenlaaksossa lähes 9 800 ja yritysten toimipaikkoja noin 11 500.

Vuonna 2020 toimintansa aloitti Kymenlaaksossa 849 yritystä. Toimintansa puolestaan lopetti 610 yritystä. Aloittaneita yrityksiä oli 7 prosenttia ja lopettaneita yrityksiä 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuodesta 2017 eteenpäin maakunnan yrityskanta on ollut kasvava eli uusia yrityksiä syntynyt enemmän kuin yrityksiä on lopetettu.

Vuonna 2020 kaikkien päätoimialojen liikevaihto oli Kymenlaaksossa laskussa (-4,0 %). Vuosimuutos oli negatiivista suurimmassa osassa maakuntia. Kymenlaakson ja koko maan (-4,2 %) muutos oli lähes samansuuruista. Niin ikään Kymenlaaksolle tärkeän teollisuuden liikevaihto laski (-7,7 %). Valtakunnallisesti muutos oli pienempää (-5,7 %). Vientiliikevaihdon kehitys oli linjassa liikevaihtolukujen kanssa. Vuonna 2020 teollisuuden vientiliikevaihto oli lähes seitsemän prosentin laskussa.

Pienyritysten liikevaihdot ovat olleet viimeisimpien tilastojen mukaan noususuuntaista (+7,6 %, koko maa +8,8 %). Noususuuntaus (verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan) on jatkunut vuoden 2021 toisesta neljänneksestä alkaen. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä erityisen hyvin kehittyi teollisuuden pienyritysten liikevaihto. Vähäisintä nousu oli vähittäiskaupassa.

Vuonna 2020 Kymenlaakson viennin arvo oli noin kolme miljardia euroa ja maakunnan osuus koko Suomen viennistä oli 5,3 %. Vienti nousi Tullin tilastojen mukaan vain kahdessa maakunnassa (Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla). Viennin arvo Kymenlaaksossa laski 1,6 miljardia euroa (-34,9 %, koko maa -11,7 %). Kymenlaakson viennin arvon laskua selittää osin vertailuajanjakson arvoltaan suuri kaasuputkien vienti.



Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.