Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta väestö tulisi saada pysymään terveinä, hyvinvoivina ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.
Kymenlaaksossa eläkeikäisen väestön osuus on kokomaan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia. Kymenlaakson väestölliseen huoltosuhteeseen ennustetaan rajua heikkenemistä 2030-luvulle saakka, joka nostaa palveluntarvetta etenkin ikääntyneille suunnatuissa palveluissa. Vastaavasti lapsiperheiden palveluihin käytettävät resurssit tulevat pienenemään ikäluokkien vähenemisen vuoksi.
Kymenlaakson hyvinvointikertomuksen sivuilla voit tutustua mm. kuntakohtaisiin hyvinvointikortteihin sekä hyvinvointisuunnitelmassa seurattaviin indikaattoritietoihin.
Tilastotietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koostaa indikaattoreita keskeisistä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevista tiedoista Sotkanet-tietopalveluun. Palvelussa on saatavilla sosiaali- ja terveysalaan liittyviä indikaattoritietoja sekä asiantuntijoiden laatimia kuvauksia aineistoista. Tiedot on saatavilla vuodesta 1990 alkaen viimeisimpään kuntajakoon perustuen.
Huono-osaisuus Suomessa -tietopalvelu koostaa eriteltyä tietoa huono-osaisuudesta maakunnittain, seutukunnittain tai kunnittain. Palveluun on määritelty inhimillistä, sosiaalista ja taloudellista huono-osaisuutta kuvaavat indikaattorit. Palvelua ylläpitää Diakonia ammattikorkeakoulu (DIAK).
Taloudellisella huoltosuhteella tarkoitetaan työllisten lukumäärän suhdetta työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Työvoiman ulkopuolisiksi lasketaan 0–14-vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Kymenlaakson taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2020 Suomen kolmanneksi korkein.
Väestöllinen huoltosuhde pohjautuu väestön ikärakenteeseen. Tarkastelussa väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisten suhdetta lapsiin ja vanhuksiin. Tilastokeskuksen tarkatelussa eläkeläiseksi on katsottu 65 vuotta täyttäneet ja lapsiksi kaikki alle 18-vuotiaat.
Bruttokansantuote (BKT) on talouskasvun keskeinen mittari. GPI (Genuine Progress Indicator) taas on "aidon kehityksen indikaattori", joka ottaa huomioon perinteistä bruttokansantuotetta kattavammin hyvinvoinnin eri ulottuvuudet rahamääräisinä. GPI antaa kansalaisten kokeman hyvinvoinnin kehityksestä paremman kuvan kuin BKT.
BKT:n ja GPI:n kehityssuunnat erkanivat toisistaan 1980-luvun lopulla, jolloin BKT jatkoi kasvuaan. Kymenlaaksossa BKT/asukas jää hieman koko maan keskiarvosta, mutta maan keskiarvoa korkeampia lukuja oli vain Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Kymenlaakson BKT on ollut noususuunnassa koko tarkasteluajanjakson lukuun ottamatta vuosien 2009–2010 ja 2015–2016 lyhytaikaisia notkahduksia.
Kymenlaakson kuten useimpien maakuntien GPI luvut ovat olleet aivan viime vuosina laskusuunnassa. Vaikutus tulee mm. ympäristövaikutusten kumuloitumisesta sekä toisaalta siitä että BKT ja käytettävissä olevat tulot ovat myös laskeneet/polkeneet paikalla
Tuotannon kasvun aikaansaamat positiiviset hyvinvointivaikutukset eivät ole edistäneet Kymenlaaksolaisten hyvinvointia 1980-luvun puolivälin jälkeen.
Tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus on kasvanut viime vuosina hienoisesti. Hyvinvointia tuottavat markkinattomat palvelut hieman enemmän. Suorat ympäristövaikutukset eivät vaikuta kovin paljoa hyvinvointiin. Ne on paljolti saatu kuriin perinteisin hallinnollisin ohjauskeinoin. Suurin haaste ovat ympäristön heikentyminen ja luonnonvarojen kuluminen. Ilmastonmuutosta, luontokatoa, monimuotoisuuden vähenemistä ei ole huomioitu vielä riittävästi.
GPI:n laskenta perustuu yhdysvaltalaisen Redefining Progress -järjestön 1990-luvulla kehittämään metodologiaan. Maakunnille GPI-laskelmat keväällä 2022 on tuottanut Dosentti Jukka Hoffrén, Helsingin yliopistosta.
THL:n sairastavuusindeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia.
Sairausryhmittäiset indeksit kuvaavat sairauksien yleisyyttä tarkasteltavassa ikäryhmässä suhteessa koko maan samanikäisen väestön sairastavuuteen (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on.
