Skip to main content

Kymenlaakso ennakoi

Liikenne ja pendelöinti

Jaa tämä artikkeli

Liikenne ja pendelöinti

Kymenlaakson liikennejärjestelmä on osa globaalia tavara- ja henkilöliikenteen liikennejärjestelmää. Alueen tie- ja rataverkko, tavaraliikenteen terminaalit ja rajanylityspaikat palvelevat koko Suomen teollisuuden kuljetuksia sekä Venäjän Suomen kautta kulkevia transitokuljetuksia.

Kymenlaakson väylähankkeet

Tutustu Kymenlaakson väylähankkeisiin päivittyvän tilannekuvapalvelun avulla.

Liikennetilastoja

Kymenlaakson kokonaisliikennesuoritteet ovat olleet vuodessa noin 1150 milj. auto-kilometriä ennen vuotta 2020. Vuonna 2020 liikennesuoritteiden määrä on vähentynyt n. 16 % verrattuna vuoteen 2019. Vähentymä on ollut poikkeuksellisen suuri, josta suurin vähentymä on syntynyt valtateiden liikennesuoritteiden laskusta. Vuosi 2022 on hyvin vastaava liikennesuoritteiden osalta kuin vuosi 2021 eikä merkittäviä eroja ole näiden vuosien välillä. Kymenlaaksossa merkittävin osa liikennesuoritteista syntyy valtateillä kaikkien liikennemuotojen osalta.


Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikennesuoritteista on ollut n. 11 % vuonna 2020, jolloin raskaan liikenteen suoritteet on ollut 105 milj. auto-kilometriä. Edelliseen vuoteen 2019 verrattuna liikennesuoritteiden määrä on vähentynyt noin 13 %. Raskaan liikenteen osalta vuosi 2022 on hyvin samankaltainen verrattuna vuoteen 2021. Liikennesuoritteiden määrä on pysyneet Covid-19 pandemiaa edeltävää aikaa alhaisempana.

Vaalimaan rajanylityspaikka on ainut Kymenlaaksossa sijaitseva rajanylityspaikka, jonka kautta kulkee henkilö- ja tavaraliikennettä. Vaalimaan kautta ei ole raideyhteyttä.

Liikennesuoritteiden määrä on vähentynyt useiden vuosien ajan henkilöliikenteen ja raskaan liikenteen osalta Vaalimaan rajanylityspaikalla. Suoritteiden määrä on vähentynyt poikkeuksellisen nopeasti 2019-2021 vuosien välillä. Covid-19 – pandemia on vaikuttanut henkilö- ja tavaraliikenteen vähentymiseen hyvin voimakkaasti.

Pendelöintitilastoja

Kymenlaakson sisällä pendelöidään eri kuntien välillä ja pendelöinti korostuu erityisesti eteläisessä Kymenlaaksossa. Suhteutettuna työpaikkojen kokonaismäärään Kymenlaakson muista kunnista Kotkaan pendelöi 26 % (n. 5005 henkeä), Haminaan 30 % (n. 1624 henkeä), Miehikkälä 27 % (n. 101 henkeä) ja Virolahdelle 42 % (n. 375 henkeä) sekä Pyhtäälle 47 % (n. 401 henkeä). Kouvolaan pendelöinti kaikkein vähäisintä ollen noin 4 % (n. 1221 henkeä). Kouvola on maakunnan suurin työllistäjä, joten määrällisesti Kouvolaan pendelöidään Kotkan ja Haminan jälkeen kolmanneksi eniten.

Suhteutettuna työssä käyviin Pyhtäältä pendelöidään eniten muualle Kymenlaakson alueelle. Pyhtääläisistä 71 % käy muualla töissä. Pyhtääläisistä työssäkäyvistä pendelöinti Kotkaan oli yleisintä. Virolahtelaisista 46 % ja miehikkäläläisistä 53 % pendelöi muualle töihin suunnaten pääosin Etelä-Kymenlaakson kuntiin. Haminasta pendelöitiin määrällisesti kaikkein eniten Kymenlaaksossa. Haminalaisista noin 2949 henkeä pendelöi, joka on 42 % työssäkäyvistä. Kotkasta pendelöi 12 % (n. 2165 henkeä) ja Kouvolasta 6 % (n. 1741 henkeä).

Kymenlaakson ulkopuolelta Kymenlaaksoon pendelöidään myös aktiivisesti. Kymenlaakson tärkeimmät muut maakunnat, joista pendelöidään Kymenlaaksoon, ovat Päijät-Häme, Uusimaa ja Etelä-Karjala.

Uudellemaalle pendelöidään selvästi eniten Kymenlaaksosta.  Miehikkälässä ja Virolahdella Etelä-karjala oli merkittävin maakunta, johon pendelöitiin. Kouvolassa Päijät-Hämeen merkitys korostui verrattuna muihin Kymenlaakson kuntiin.

Kymenlaaksosta pendelöidään aktiivisesti eri kaupunkeihin maakunnan ulkopuolelle. Helsinki, Lahti ja Lappeenranta ovat tärkeitä työssäkäynnin kaupunkeja, joista myös käydään Kymenlaaksossa töissä. Pelkästään ei pendelöidä maakuntakeskusten välillä vaan pendelöinti jakautuu useisiin kaupunkeihin, joita ei ole nostettu erikseen tähän tarkasteluun mukaan.