Kattava ja laadukas koulutustarjonta sekä siihen liittyvä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on oleellinen elinvoimatekijä. Osaamisen ja koulutuksen haasteisiin pyritään vastaamaan hyvin toimivalla ennakointityöllä.
Koulutustarpeen ennakointi
Sitran vuonna 2020 toteuttamassa Mille väestölle? -selvityksessä ennakoitiin koulutustarpeita 2040 asti ennustamalla uusien opiskelijoiden määriä kaikilla koulutusasteilla Suomessa ja aluetasoilla. Ennuste perustuu 2010-luvulla toteutuneeseen väestönkehitykseen ja uusien opiskelijoiden määriin. Ennakointimallissa käytettiin Tilastokeskuksen alueellista ja ikäryhmäkohtaista väestöennustetta syksyltä 2019 ja laskelmaa eri koulutusasteiden uusien opiskelijoiden määrästä suhteessa ikäluokan kokoon vuosien 2015–2018 kehitykseen verrattuna.
Tutustu Kymenlaakson ennusteisiin Sitran Mille väestölle? -verkkopalvelussa. Valitse verkkopalvelun vasemman yläkulman alasvetovalikosta maakunta, seutukunta tai kunta, jota haluat tarkastella.
Opetushallituksen Vipunen-tilastopalveluun on koottu monipuolinen kattaus tilasto- ja indikaattoritietoa perustuen Tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja rekistereihin. Tutustu esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun asemointitilastoihin.
Tutkimus- ja kehittämismenot keskittyvät Suomessa tietyille alueille, mm. pääkaupunkiseudulle ja yliopistokeskuksiin.
Uusimaa kerää ylivoimaisesti suurimman osuuden maan investoinneista. Kymenlaakso on tutkimusmenoilla mitattuna kolmanneksi viimeisenä maakuntien joukossa (pl. Ahvenanmaa).
Vuonna 2020 tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin Kymenlaaksossa varoja 28,7 miljoonaa euroa eli 0,4 % koko maan menoista. Maakunnassa ei ole omaa yliopistoa, joten yrityssektori nousee t&k -investointien suurimmaksi käyttäjäksi.
Uusimmat tiedot TKI-toimintaa käytetyistä varoista ovat laskusuuntaisia (-31 %). Tutkimushenkilökuntaa oli 433 ja tutkimustyövuosia kertyi 264. Molempien osuus koko maan volyymistä on 0,5 %. Tutkimushenkilökunnan määrä oli 6 % ja tutkimustyövuosien 14 % pienempi kuin edellisvuonna.
Kymenlaakson osalta tutkimus- ja kehittämistoiminnan luvut eivät ole joka vuosi saatavilla. Tämä johtuu siitä, että Tilastokeskus suojaa aineistoa herkkien toimialojen osalta soveltaen kynnysarvoja:
vähintään kolme T&K toimintaa ilmoittanutta, sekä
yritysten ja YVT-sektorin osalta suurimman yksikön osuus ei saa olla yli 75% (dominanssisääntö)
Merkittävä enemmistö aikuisväestöstä on suorittanut jonkun perusasteen jälkeisen tutkinnon. Vuonna 2021 tutkinnon suorittaneita oli Kymenlaaksossa 73 % (15 vuotta täyttäneestä väestöstä). Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on kasvanut vuosittain vajaalla prosenttiyksiköllä, koska vanhemmalla, työelämästä pois siirtyvällä väestöllä on tutkintoja nuoria ikäluokkia vähemmän. Tutkinnon suorittaneiden osuus on kuitenkin koko maata (74,6 %) pienempi. Henkilöt ilman ammattiin valmistavaa tutkintoa ovat työmarkkinoilla yleensä kaikkein heikoimmassa asemassa.
Suoritettujen tutkintojen jakautuma kertoo sekä työvoiman tarjonnan että työvoiman kysynnän rakenteesta. Kymenlaaksossa on ollut tyypillisesti jonkin verran enemmän toisen asteen ja vähemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita maan keskiarvoon verrattuna. Kymenlaaksossa 45,3 % oli suorittanut toisen asteen tutkinnon (koko maa 40,5 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli maakunnassa 26,9 % (koko maa 33 %).
Kymenlaaksossa asuu noin 38 000 korkea-asteen suorittanutta henkilöä. Eniten on alimman korkea-asteen (”opistotaso”) koulutuksen saaneita eli noin 14 400 henkilöä. Heidän määränsä kuitenkin vähenee vuosittain, koska koulutusta ei enää järjestetä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat korvanneet opistokoulutetut kokonaan jo nuoremmissa ikäryhmissä.
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen vaatii 3–4 vuotta päätoimista opiskelua toisen asteen jälkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Kymenlaaksossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita asuu noin 14600. Määrä kasvaa noin 300:lla vuosittain.
Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5–6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Koulutusasteeseen luetaan esimerkiksi maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on maakunnassa noin 8 500. Määrä kasvaa hieman yli sadalla vuosittain. Tutkijakoulutuksen saaneita on noin 350. Parin viimeisen vuoden aikana heidän määränsä ei ole juurikaan muuttunut.
