Kymenlaakson toimintaympäristöä on leimannut voimakas taloudellinen ja demografinen rakennemuutos vuodesta 2007 alkaen. Maakunnan väkiluku on supistunut erittäin voimakkaasti tämän ajanjakson aikana etenkin Uudellemaalle kärsittyjen muuttotappioiden ja väestön ikääntymisen vaikutuksesta.
Väestösuunnite ja -ennuste
Päätöksenteon ja suunnittelun tueksi laaditaan erilaisia väestöennusteita ja -suunnitteita.
Tilastokeskus laatii väestöennusteen, joka on ns. demografinen trendilaskelma, jossa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, mikäli viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Väestöennusteeseen ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestönkehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua.
Väestösuunnite ei ole vain menneeseen kehitykseen perustuva arvio tulevaisuudesta vaan pelkkää laskennallista ennustetta tavoitteellisempi tila. Väestösuunnitteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa aluerakenteelliset tekijät, elinkeinoelämän tilanne, muuttoliike, maahanmuutto jne. Kymenlaakson väestösuunnite on laadittu vuoteen 2040 ulottuvana tavoitetilana.
Väestökehityksessä Kymenlaaksossa on ollut laskeva trendi. Kymenlaakson väestö on vähentynyt 1980-luvun huippulukemista noin 30 000 henkilöä. Prosentuaalinen muutos on melko suuri, mutta moniin muihin suomalaisiin maakuntiin verrattuna ei poikkeuksellinen. Väestömäärän vähenemisen taustalla ovat erityisesti kaksi merkittävää tekijää; negatiivinen luonnollinen väestömäärän kehitys ja negatiivinen kuntien välinen nettomuutto.
Vuoden 2021 alusta Iitin kunta siirtyi Päijät-Hämeen maakuntaan, jolloin Kymenlaakson kokonaisväkiluvusta menetettiin yli 6 000 asukasta.
Väestönlisäystä Kymenlaakso on saanut ainoastaan positiivisesta nettomaahanmuutosta, joka on vaihdellut 250–800 asukkaan välillä. Keskimäärin nettomaahanmuutosta on tullut Kymenlaaksoon 540 uutta asukasta vuosittain, mikä on yhteensä 5400 asukasta 10 vuodessa. Nettomuutto kääntyi vuonna 2013 negatiiviseksi ja erityisen jyrkkä lasku tapahtui vuonna 2017. Vuonna 2020 nettomuutto lähti jälleen nousuun mahdollisesti korona-pandemian johdosta. Trendi on jatkunut positiiviseen suuntaan myös vuonna 2021. Vuonna 2022 nettomuutto oli -300. Pandemian mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset nettomuuttoon nähdään tulevina vuosina.
Kymenlaakson luonnollinen väestönmuutos on ollut negatiivista: maakunnan asukkaista kuolleiden määrä on vuosittain ylittänyt syntyneiden määrän 500 – 1600 asukkaalla. Keskimäärin luonnollinen väestönkehitys 2012-2022 on ollut noin -1080 asukasta/vuosi. Vuonna 2021 syntyneiden määrä oli pienoisessa nousussa, mutta edelleen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän merkittävän suuresti.
Väestö on keskimäärin hieman iäkkäämpää Kymenlaaksossa, kuin koko maassa. Vuonna 2022 yli 64-vuotiaiden osuus oli koko maassa noin 23,3 %, kun Kymenlaaksossa vastaava lukema oli 29,7 %. Vastaavasti alle 29-vuotiaita oli koko maassa noin 32,31 % ja Kymenlaaksossa 25,7 %.
Vuonna 2022 kymenlaaksolaisten keski-ikä oli 48 vuotta.
Tulomuuttoa Kymenlaakson on viime vuosien aikana tullut eniten Uudeltamaalta, Etelä-Karjalasta ja Päijät-Hämeesta.
Kuntien välisessä nettomuutossa Kymenlaakson maakunta menetti vuosina2012–2022 keskimäärin 982 asukasta vuodessa, mikä on Suomenmaakunnista eniten yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Uudellemaalle nettomuutto oli vuosina2012–2022 keskimäärin –424 asukasta/vuosi, Pirkanmaalle -133 as./vuosi, Päijät-Hämeeseen -99 as./vuosi, Etelä-Karjalaan -64 as./vuosi ja Varsinais-Suomeen -64 as./vuosi.
Vuonna 2020 tulomuutto kääntyi kuitenkin nousuun ja Kymenlaakson kokonaisnettomuutto oli vain -430 henkeä ja vuonna 2021 enää -156 henkeä, kun vuonna 2019 vastaava luku oli -1 032 henkeä. Vuonna 2022 kokonaisnettomuutto luku oli -300 henkeä. Kuntien välinen nettomuutto oli vuonna 2022 -809 henkeä kun vuonna 2021 luku oli -437 henkeä. Ennusteen mukaan Kymenlaakson kokonaisnettomuutto tulee olemaan vuonna 2025 enää -253 henkeä.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna Kymenlaakso saa tulomuuttoa eniten 20-24 -vuotiaista. Myös 25-29 vuotiaiden ikäryhmässä muutetaan Kymenlaaksoon melko paljon. Pienintä muutto on 10-14 -vuotiaiden ikäryhmässä ja toisaalta vanhusväestössä.
Kymenlaaksosta muutetaan erityisesti Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen, Etelä-Karjalaan ja Varsinais-Suomeen.
Kansainvälisesti tarkasteltuna Kymenlaaksoon tulee tulomuuttoa eniten Venäjältä. Vuosina 2018-2022 Venäjältä muutti Kymenlaaksoon keskimäärin 97 henkeä vuosittain. Seuraavaksi eniten Kymenlaaksoon muutettiin Virosta, Isosta-Britanniasta, Irakista, Espanjasta ja Ruotsista. Yhteensä maahanmuuttoa Kymenlaaksoon tuli vuonna 2022 635 henkilön verran. Keskimäärin vuosina 2015-2020 maahanmuuton määrä Kymenlaaksoon oli 726 henkilöä vuosittain.
Kymenlaaksosta muuttaa pois pääosin nuoria aikuisia, joista valtaosa muuttaa opintojen perässä toisille paikkakunnille. Tästä johtuen pois muuttaneista valtaosa on 20-24 sekä 25-29 -vuotiaita.
