Skip to main content

Kymenlaakso ennakoi

Kulttuuriala

Jaa tämä artikkeli

Kulttuuriala

Kulttuurialalla työskennellään laajasti erilaisten taiteenlajien ja luovan toiminnan parissa. Alan näkyvimpiä työntekijöitä ovat usein taiteellista työtä tekevät taiteilijat, mutta ala on huomattavasti monimuotoisempi

Taiteellisen luomisen lisäksi kulttuurialalla toimii suuri joukko ammattilaisia, jotka mahdollistavat taiteen, kulttuurin ja tapahtumien tuottamisen, organisoinnin ja levittämisen. Kulttuurialan työtehtäviä löytyy esimerkiksi kustannusalalta, taide- ja kulttuurilaitosten tuotannosta ja hallinnosta, sekä erilaisista kehittämis-, asiantuntija- ja opetustehtävistä. Myös sisällöntuotanto ja tekniset tuotantotehtävät, kuten valo-, ääni- ja näyttämötekniikka, ovat keskeinen osa alaa.

Lisäksi monet kulttuuri- ja luovien alojen koulutuksista valmistuneet työllistyvät myös alojen ulkopuolelle. Heidän osaamistaan hyödynnetään muun muassa median, viestinnän, markkinoinnin, palvelumuotoilun ja tuotesuunnittelun parissa, joissa luovuudelle ja visuaaliselle ajattelulle on kasvavaa kysyntää.

Kulttuurialan ja luovien alojen näkymät

Kulttuuri- ja taideala muodostaa laajan ja moniulotteisen ekosysteemin, joka työllistää Suomessa arviolta noin 120 000 henkilöä ja tuottaa noin 3 % maan bruttokansantuotteesta. Alaa luonnehtivat pienet yritykset, projektimuotoiset tehtävät sekä yleinen freelancer- ja määräaikainen työ. Kilpailu alan työpaikoista on tiukkaa, ja suuri osa taiteilijoista toimii joko vapaina taiteilijoina tai freelancereina. Toimeentulon täydentäminen muilla töillä on monille arkipäivää.

Kulttuurillisen profiilin vahvistaminen ja luovien alojen kehittäminen nähdään yhä useammin paitsi alueiden vetovoimaa lisäävänä tekijänä myös keinona tukea taloudellista uudistumista. Kulttuurialan ja luovien alojen hyvinvointi heijastuu positiivisesti myös monille muille toimialoille. Koska alan toimijat ovat usein pieniä ja itsenäisiä, kulttuurialan kehitystä on vaikeampi ennakoida samalla tarkkuudella kuin sektoreilla, joilla toimivat suuret ja vakaat organisaatiot.  Luovilla aloilla nähdään merkittävää kasvupotentiaalia, ja niiden osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntäminen muilla toimialoilla on noussut tärkeäksi kilpailutekijäksi. Luova talous tarjoaa uusia mahdollisuuksia kestävään uudistumiseen tilanteessa, jossa työelämä ja talous ovat jatkuvassa muutoksessa.  Katso lisätietoja mm. Osaamistarvekompassi, Työvoimabarometri tai Opetushallituksen ennakointitulokset

Tulevaisuuden trendejä ja signaaleja

  • Tekoälyn ja automaation nopea kehitys

  • Alustatalouden ja tilaajapalvelujen murros
  • Verkostojen, kansainvälistymisen ja aineettoman arvon kasvava merkitys
  • Kestävyys ja vihreä osaaminen

  • Luovan viennin kasvu ja skaalautuvat sisällöt

  • Tiedolla johtamisen ja vaikuttavuusmittarien vahvistuminen

  • Immersioteknologiat ja uudet elämysmuodot
  • Yleisöjen käyttäytymisen ja kysynnän muutokset (yhä enemmän personoituja, saavutettavia ja sekä paikallisesti että digitaalisesti koettavia elämyksiä)
  • Rahoituksen pirstaloituminen ja projektitalouden korostuminen

  • Sääntelyn, turvallisuuden ja digitaalisen oikeudenhallinnan vahvistuminen

Tulevaisuudessa korostuvia osaamisalueita

  • Tuotteistaminen, palvelumuotoilu ja yleisöymmärrys (tuotteistaminen, palvelumuotoilu, segmentointi, data)

  • Kulttuuri- ja tapahtumatuotannon ammatillinen osaaminen (projektinhallinta, budjetointi, turvallisuus, riskit)

  • Digitaaliset alustat, analytiikka ja tekoäly (analytiikka, automaatio, somestrategia, tekoäly)

  • Sopimusoikeus ja immateriaalioikeudet (IP-oikeudet, lisensointi, sopimukset, neuvottelut)

  • Rahoitusosaaminen ja kulttuuriyrittäjyys (hankkeet, rahoituskanavat, yrittäjyys, verkostot)

  • Tekninen ja digitaalinen tuotanto-osaaminen (hybriditilaisuudet, AV-tuotanto, livestream, valaisu, äänentoisto)

  • Kestävyys, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus (hiilijalanjälki, ekologisuus, saavutettavuus, yhdenvertaisuus)

  • Monialainen ja yhdistyvä osaaminen (tuotanto-, digi-, IP-osaaminen yhdessä)

  • Kansainvälisyys ja verkostotyö (kansainvälisyys, kulttuuriosaaminen, kumppanuudet, verkostot)
  • Yleisötyö ja asiakaskokemus (personointi, osallistavuus, palvelupolut, palaute)

Aiheeseen liittyvä liitetiedostoja