Skip to main content

Kymenlaakso ennakoi

Sosiaali- ja terveysala

Jaa tämä artikkeli

Sosiaali- ja terveysala

Sote-ala (pl. hyvinvointiala) on maakunnan suurin työllistäjä yli viidenneksen osuudellaan alueen työpaikoista. Sote-alan ilmiöt kuten alan ikääntyneiden määrän kasvu, hyvinvointialueiden talouden kiristyminen, uusien sotepalvelujen muotoilu, alan veto- ja pitovoima, moniammatillisuus, keikkatyön yleistyminen ja kansainvälistyminen ovat vahvasti esillä myös Kymenlaaksossa.

Sosiaali- ja terveysalan näkymät

Toimialan alueellinen taloustilanne koetaan yleisesti epävarmaksi ja rahoitukseen sidotuksi. Merkittävimpänä yksittäisenä vaikuttimena nähdään hyvinvointialueiden rahoitustilanne, joka vaikuttaa palvelutuotantoon, henkilöstöresursseihin ja investointeihin myös yksityisellä puolella. Vaikka pidemmällä aikavälillä työvoiman tarve on suurta mm.  eläköitymisen ja väestön ikääntymisen vuoksi, tehdään hyvinvointialueilla nyt toiminnallisia muutoksia palvelurakenteeseen ja palveluverkkoon, jotta palvelut pystytään jatkossa tekemään hieman nykyistä vähemmällä työntekijämäärällä.

Viime aikoina SOTE-alan työttömyys on noussut ja näkyy erityisesti työttömien lähihoitajien määrässä. Vaikka pula-ammattien määrä on viime aikoina pienentynyt, niitä edelleen on. Vaikeimmin täytettäviä tehtäviä ovat yleis- ja erikoislääkärit, psykologit ja puheterapeutit. 

Osaamistarpeet ovat moninaisia. Alan yhteisissä osaamistarpeissa korostuvat asiakkaan ja omaisten arvostava kohtaaminen, tiimityötaidot ja kyky itsenäiseen työskentelyyn. Väestön ikääntyminen ja hoitotarpeen kasvu lisäävät kliinisen ja erityisosaamisen tarvetta esimerkiksi muistisairauksien hoidossa ja mielenterveystyössä. Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka etenevät nopeasti, erityisesti kirjaamisessa ja tiedonhallinnassa.

Tulevaisuuden trendejä ja signaaleja

  • Väestörakenteen ja hyvinvointitarpeiden muutos (Ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi korostuu, syrjäytymisen, mielenterveysongelmien ja polarisaation ehkäisy)

  • Digitalisaation, tekoälyn, robotiikan, sähköisten palvelujen, etäpalvelujen ja omahoidon kasvu

  • Itsemittaus ja terveysdatan hyödyntäminen

  • Lääketieteen ja terveysteknologian kehitys

  • Ennaltaehkäisy, varhainen tuki, omahoito, toimintakyvyn tukeminen

  • Palveluverkon ja palvelurakenteen uudistuminen

  • Itsemittaus, terveysdatan hyödyntäminen

  • Talouspaineet, tuottavuus ja vaikuttavuusohjaus

  • Varautuminen, kyberturvallisuus, huoltovarmuus, kriisivalmius

Tulevaisuudessa korostuvia osaamisalueita

  • Palvelumuotoilu, asiakkaan tarpeiden laaja-alainen kartoittaminen, moniammatillinen yhteistyö ja verkosto-osaaminen palvelujen suunnittelussa ja yhteensovittamisessa

  • Kustannustehokkuus, asiakas- ja palveluohjauspaljon palveluja käyttävien asiakasohjaus, hankintaosaaminen, tiedolla johtaminen, kirjaaminen ja dokumentointi

  • Hyvinvointiteknologian tuntemus, itse- ja etädiagnostiikka, etä- ja virtuaalipalveluiden hallinta, hoitoketjujen digitalisointi

  • Digitaalisen palvelukokemuksen luominen, sähköiseen ja etäviestintään liittyvä vuorovaikutus

  • Tietosuojaan liittyvä osaaminen, eettisyys ja lainsäädännön tuntemus, potilas- ja asiakasturvallisuus

  • Toimintakyvyn arviointi ja ylläpitäminen, etäratkaisut kuntoutumisen tukena

  • Elintapasairauksien hoito, syöpähoidon moniammatilliset hoitoketjut

  • Saattohoitotaidot, tietous saattohoidossa olevan potilaan hoidon periaatteista

  • Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja arvostava kohtaaminen

  • Mielenterveys- ja päihdeosaaminen 

  • Neuropsykiatriset sairaudet (ADHD, ADD, Asperger ja muut autismin kirjon häiriöt) sekä tuki ja kuntoutus

  • Haastavat vuorovaikutustilanteet, rajoittavat toimenpitee

  • Gerontologisen hoitotyön osaaminen, ikääntyneen kokonaistilanteen arviointi, ikääntyneiden ravitsemus

  • Aivoterveys, muistihäiriöt ja -sairaudet, muistisairaan kohtaaminen, muistisairaan haastava käyttäytyminen

  • Monikulttuurisuusosaaminen

Aiheeseen liittyviä liitetiedostoja