FinnSight ennakointifoorumi 10.12.2020

Haluamme kutsua sinut keskustelemaan seuraavien sukupolvien Suomesta osana valtioneuvoston tulevaisuusselontekotyötä.

FinnSight 2020-ennakointifoorumissa pääpuhuja olet sinä osana tulevaisuusselonteon tulevaisuusdialogisarjaa. Haluamme kuulla, millainen Suomi on sinun mielestäsi vuonna 2040? Mitkä asiat herättävät sinussa toiveikkuutta tai positiivisia ajatuksia tulevaisuudesta? Millainen paikka Suomen pitäisi olla elää?

Tulevaisuusdialogien tavoitteena on syventää ymmärrystä Suomen tulevaisuuden tärkeimmistä kysymyksistä ja lisätä ymmärrystä myös muiden, eri taustoista tulevien ihmisten kokemuksista ja ajatusmaailmasta. Toisten kuunteleminen ja kunnioittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita, kun puhutaan Suomen tulevaisuudesta.

FinnSight 2020-ennakointifoorumissa kuulemme mitä nuoret ajattelevat seuraavien sukupolvien Suomesta, sekä esimerkkejä siitä miten seuraavia sukupolvia otetaan kansainvälisesti päätöksenteossa huomioon. Kuulemme mitä toiveita ja odotuksia tulevaisuusvaliokunnalla oli vajaa 30 vuotta sitten kun sitä oltiin perustamassa ja pohdimme mitä seuraavien vuosikymmenien aikana tulisi tavoitella? Kuulemme Nuorten Agenda2030 tulevaisuusvisioista, sekä keskustelemme siitä, miten parannamme osallistumista pitkäjänteisessä päätöksenteossa ja demokratiassa.

Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa luodaan kokonaiskuvaa tulevaisuuden toimintaympäristöstä Seuraavien sukupolvien Suomi-skenaariotyön kautta. Skenaariotyössä kartoitetaan yhteiskunnallisia, teknologisia, taloudellisia, ympäristöllisiä ja poliittis-lainsäädännöllisiä muutoksia, niihin liittyviä epävarmuuksia ja niiden vaihtoehtoisia kehityskulkuja tulevaisuudessa. Päivä huipentuu työpajaan, jossa keskustelemme ministeriöiden johdolla epävarmuustekijöiden vaihtoehtoisista kehityskuluista vuoteen 2040 mennessä, sekä kyseisten vaihtoehtoisten kehityskulkujen vaikutuksista Suomelle.

Ohjelma ja ilmoittautuminen (2.12. mennessä)

Tulosta

TAK:in tiedote 18.11.2020: Kotimaan matkailijat toivat Kymenlaaksoon 35 miljoonaa euroa kesä-elokuussa

Kotimaanmatkoja tehtiin kesä-elokuussa lähes 11 miljoonaa.

Rahaa matkailijat käyttivät 2,7 miljardia euroa.

Yli 15-vuotiaista suomalaisista 61 prosenttia teki vähintään yhden kotimaanmatkan kuukaudessa kesä-elokuun aikana. Kotimaan matkoja tehtiin kesä-elokuussa yhteensä lähes 11 miljoonaa.

Lomamatkat suuntautuivat usein pienille paikkakunnille

Runsas puolet kesän aikana tehdyistä matkoista oli lomamatkoja, kolmannes tuttavavierailuita ja runsas kymmenesosa ostosmatkoja. Työhön tai opiskeluun liittyvien matkojen osuus oli 8 prosenttia. Työmatkoja tehneistä lähes puolet oli alle 35-vuotiaita, ja lomamatkojakin nämä nuoret aikuiset tekivät selvästi enemmän kuin iäkkäämpi väestö.

Lomamatkoista valtaosa suuntautui pieniin, alle 55 000 asukkaan, kuntiin. Näissä pienissä kunnissa viivyttiin myös pidempään kuin suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Henkilöauto pitää pintansa kotimaanmatkailussa

Neljä viidestä kotimaan matkasta tehtiin henkilöautoilla ja joka viides julkisilla kulkuneuvoilla. Lomamatkoilla henkilöautoa käytettiin vielä keskimääräistä useammin, 83 prosentissa matkoista, kun taas junalla tai linja-autolla tehtiin vain 14 prosenttia kesän lomamatkoista.

Nuoret aikuiset käyttivät lomamatkoillaan julkisia kulkuvälineitä selvästi vanhempia enemmän. Alle 35-vuotiaista junalla tai linja-autolla liikkui lomamatkallaan 16 prosenttia, kun taas yli 54-vuotiaista näitä julkisia kulkuvälineitä käytti lomamatkallaan vain kahdeksan prosenttia.

Matkailijat kuluttivat kotimaan matkalla keskimäärin 250 euroa

Matkailijat käyttivät kotimaanmatkoilla kesällä lähes 250 euroa matkaa kohden, joten he jättivät kotimaan matkakohteisiin yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. Vertailun vuoksi, ulkomaalaiset matkailijat kuluttavat vastaavan ajanjakson aikana normaalivuotena noin miljardi euroa.

Kotimaan matkailijat toivat Kymenlaaksoon 35 miljoonaa euroa kesä-elokuussa

kymenlaaksossa vieraili kesän aikana lähes 400 000 suomalaista matkailijaa ja he kuluttivat maakunnassa yli 35 miljoonaa euroa. Yli puolet (62 %) maakunnassa vierailleista matkailijoista yöpyi matkakohteessaan. Vajaa puolet maakunnassa vierailleista matkailijoista oli lomamatkalla ja runsas kolmannes (34 %) vierailemassa tuttavien luona. Ostosmatkalaisia oli 11 prosenttia kesä-elokuussa maakunnassa matkailleista suomalaisista. Kiinnostavimpana kohteina Kotkan seudulla matkailijat pitivät puistoja sekä Maretariumia ja Kouvolassa kaupungin keskustaa, Verlaa, kauppakeskuksia sekä Repoveden kansallispuistoa.

Kotimaiset yöpymiset Kotkan-Haminan seudulla lisääntyivät 13 % kesä-elokuussa

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät Suomessa kesä-elokuussa 13 prosenttia vuoden takaisesta. Eniten yöpymiset vähenivät Uudellamaalla, 43 prosenttia. Seuraavaksi eniten kotimaisia yöpymisiä menettivät Päijät-Häme (-26 %), Kanta-Häme (-22 %), Keski-Suomi (-20 %) ja Pirkanmaa (19 %). Yöpymiset lisääntyivät viidessä maakunnassa: Etelä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla (kaikissa +8 %), sekä Pohjanmaalla ja Satakunnassa (molemmissa +3 %). Kymenlaaksossa kotimaiset yöpymiset vähenivät 10 prosenttia vuoden takaisesta. Kotkan-Haminan seudulla yöpymiset kuitenkin lisääntyivät 13 prosenttia verrattuna kesään 2019.

Tulokset selviävät TAK Researchin toteuttamasta Suomalaisten Kotimaan matkailu -tutkimuksesta, jossa tiedustellaan kuukausittain 1000 suomalaiselta heidän kuluneen kuukauden aikana tekemiään kotimaan matkoja.

Lisätietoja:

Pasi Nurkka, toimitusjohtaja TAK Research, puh. 040 5055 903, e-mail: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tulosta

TEM työmarkkinaennuste: Työttömyyden pitkittyminen muovaa työmarkkinoita pandemian jatkuessa

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 17.11.2020 työmarkkinaennusteen, joka ulottuu vuoteen 2022. Ennuste heijastaa epävarmuutta koronavirusepidemian ja talouden kehityksestä. Koronakriisin aiheuttama epävarmuus jatkuu taloudessa ja työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden elpyminen alkaa vuoden 2021 lopulla, mutta melko vaimeasti. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi. 

Työllisten määrä vähenee kymmenillä tuhansilla – takaisin vaimealle kasvu-uralle vuonna 2022

Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste laskee vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen se alkaa taas nousta. Vuonna 2022 työllisyysaste olisi ennusteen mukaan 71,6 prosenttia eli selvästi matalampi kuin ennen kriisiä.

Työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuonna 2021 8,2 prosenttiin ja laskevan tämän jälkeen 7,8 prosenttiin vuonna 2022. Työttömyysasteen nousua vaimentaa se, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä, piilotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat.

Työllisten määrä laskee perusennusteessa yhteensä noin 76 000 hengellä kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. Työllisyys alkaa kasvaa hitaasti vuonna 2022, mutta työllisiä on edelleen noin 60 000 vähemmän kuin ennen kriisiä.

Työvoima vähenee, mutta työikäinen väestö alkaa palata koronakriisistä elpyville työmarkkinoille

Työmarkkinaennuste tarkastelee myös työvoiman tarjonnan eli työllisten ja työttömien yhteismäärää. Suomen työikäisen eli 15–74-vuotiaan väestön määrän ennustetaan kääntyvän merkittävään laskuun vuonna 2021, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä haasteita suomalaisille työmarkkinoille. Maahanmuutto kannattelee parhaassa työiässä olevan 25–54-vuotiaan väestön määrää ja siten myös työvoiman tarjontaa.

Koronakriisi on vähentänyt työvoiman tarjontaa, laskenut 15–74-vuotiaan väestön työvoimaosuutta ja lisännyt piilotyöttömyyttä. Pitkittyvät lomautukset näkyvät piilotyöttömyytenä, mikä vähentää työvoiman tarjontaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että työikäinen väestö on jo alkanut joiltain osin jälleen siirtyä työvoimaan ja työmarkkinoille verrattuna vuoden 2020 kevääseen ja koronakriisin alkuun.

Koronakriisi vaikuttaa työvoiman tarjontaan ja työvoimaosuuteen negatiivisesti vielä vuonna 2021, jolloin työvoimaosuuden ennustetaan jäävän 66,1 prosenttiin. Vuonna 2022 työvoimaosuuden ennustetaan jälleen kohentuvan 66,4 prosenttiin. Työmarkkinoiden elpyessä piilotyöttömiä alkaa hiljalleen palata työvoimaan.

Lomautettujen määrä tasaantuu, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa rajusti

Työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, laskee maltillisesti tulevina vuosina. Lomautettujen määrän ennakoidaan säilyvän korkeana ainakin kesään 2021 saakka, joskaan uutta kevään kaltaista lomautusaaltoa ei ole näköpiirissä. 

Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Taustalla vaikuttaa työttömyysjaksojen keston pidentyminen koronapandemian aikana sekä koronakeväänä työttömäksi jääneiden siirtyminen osin pitkäaikaistyöttömyyteen ensi keväänä.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2020

 

Tulosta

Pandemian talousvaikutuksia ja hiilineutraalisuutta - TEM Toimialapalveluiden vuosiwebinaari 1.12.2020 klo 9.00-12.00

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää tiistaina 1.12.2020 klo 9.00-12.00 Toimialapalveluiden vuosiwebinaarin.

Koronapandemia on kurittanut maailman ja Suomen talouksia, osa vaikutuksista on jo tiedossa, osa ei. Taloudelliset vaikutukset jakautuvat kuitenkin epätasaisesti eri toimialojen välillä. Webinaarin avaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström. Suomen Pankin johtava asiantuntija Lauri Kajanoja esittelee Suomen talousnäkymiä ja työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Sampsa Nissisen kertoo Suomen Kestävän kasvun ohjelmasta (RRF).

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035. Webinaarissa elintarviketeollisuusliiton johtava asiantuntija Anna Vainikainen esittelee alan vähähiilisyystiekartan ja LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen esittää strategisen näkökulman hiilineutraaliin Suomeen. Lisäksi kuulemme elintarviketeollisuuden yritysten viimeaikaisesta kehityksestä, kun toimialapäällikkö Leena Hyrylä kertoo elintarviketeollisuuden tuoreesta toimialaraportista. Aamupäivän täydentää toimialapäällikkö Markku Almin esitys uusiutuvan energian toimialaraportista.  

Ilmoittautuminen seminaariin viimeistään 27.11. Webinaarilinkki ja lopullinen ohjelma lähetetään ilmoittautuneille lähempänä ajankohtaa.

 


Toimialapalveluiden vuosiwebinaari
Tiistai 1.12. klo 9.00-12.00

TILAISUUDEN OHJELMA

  9.00 Tervetuloa
           Kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, työ- ja elinkeinoministeriö
  9.05 Tilaisuuden avaus ja tervetuliaissanat 
           Ylijohtaja Ilona Lundström, työ- ja elinkeinoministeriö
  9.15 Suomen talousnäkymät
           Johtava asiantuntija Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
  9.35 Kysymyksiä ja keskustelua
  9.45 Suomen Kestävän kasvun ohjelma (RRF)
          Teollisuusneuvos Sampsa Nissinen, työ- ja elinkeinoministeriö
10.05 Kysymyksiä ja keskustelua
10.15 Elintärkeä, monimuotoinen elintarvikeala; elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkistus
           Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
10.35 Vähähiilisempää ruuan- ja juomantuotantoa; elintarviketeollisuuden vähähiilisyystiekartta
           Johtava asiantuntija, Anna Vainikainen, Elintarviketeollisuusliitto
10.55 Kysymyksiä ja keskustelua
11.05 Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta; uusiutuvan energian toimialaraportin julkistus
          Toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen ELY-keskus
11.30 Hiilineutraali Suomi – maamme strateginen mahdollisuus
          Tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen, LUT-yliopisto
11.50 Kysymykset ja kommentit
12.00 Webinaarin päätös

Tulosta

Cursor
Logo Tehaayhes B
Logo Ely
Logo Kll
Logo Ksao
Logo Ksao
Logo K Aik
Kinno
Logo Kk N
Kymenlaaksonkesayliopisto
Logo Kll
Logo Yrittajat N