Kymenlaakson ennakointi jää kesätauolle!

Oikein ihanaa ja lämmintä kesää kaikille sivustomme seuraajille. Jäämme kesätauolle, mutta palaamme elokuun alusta aktiivisesti taas viimeistelemään elokuun lopun valtakunnallista alue-ennakoinnin seminaariamme ja viemään Kymenlaakson ennakointia uudella tarmolla eteenpäin.

 

Tulosta

TEM työmarkkinaennuste: Työllisyysaste ohittaa koronakriisiä edeltävän tason 2022, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu

 

Koronarokotusten edistyminen ja epidemiatilanteen parantuminen on kääntänyt työvoiman kysynnän nousuun ja työmarkkinoiden ennakoidaan kääntyvän reippaaseen kasvuun jo kuluvan vuoden aikana. Koronakriisiä edeltänyt työllisyyden taso ohitetaan vuonna 2023, mutta työttömien työnhakijoiden määrä jää vielä kriisiä edeltävän tason yläpuolelle.

Ennuste perustuu oletukseen, että liikkumisen ja liiketoiminnan rajoituksista voidaan luopua syksyyn mennessä.

Työllisten määrä saavuttaa koronakriisiä edeltävän tason vasta vuonna 2023

Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste nousee kuluvana vuonna 71,2 prosenttiin ja ensi vuonna 71,8 prosenttiin, ohittaen samalla koronaepidemiaa edeltäneen tason. Väestön vähenemisestä johtuen työllisten määrä ohittaa koronakriisiä edeltäneen tason vasta 2023. Vuonna 2023 ennustetaan olevan 2 535 000 työllistä. Työvoimatutkimuksen aikasarjakatkon takia työllisyysasteen sarja on nykyään noin prosenttiyksikön matalampi kuin ennen.

Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän kuluvana vuonna 7,7 prosentissa työvoiman ulkopuolisten palatessa työnhakuun ja laskevan tämän jälkeen 7,3 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2023, kun siirtymät työttömyydestä työllisyyteen etenevät.

Työvoiman tarjonta palautuu jo kuluvana vuonna koronakriisiä edeltävälle tasolle

Työmarkkinaennuste tarkastelee myös työvoiman tarjontaa, eli työllisten ja työttömien yhteismäärää. Työvoima-asteen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 65,9 prosenttiin, mikä riittää palauttamaan työvoiman määrän koronakriisiä edeltävälle tasolle väestön vähenemisestä huolimatta. Vuonna 2021 työvoima kasvaa noin 15 000 henkilöllä, ja vuonna 2022 noin 4 000 henkilöllä. Vuonna 2023 työvoiman määrän ei ennusteta kasvavan, mikä johtuu ennen kaikkea työikäisen väestön määrän vähenemisestä.

Työperäisen maahanmuuton päätösperäinen lisääminen näkynee tulevissa väestöennusteissa ja siten myös työvoiman määrää ennustettaessa tulevina vuosina. Myös tavoitteet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämisestä ja heidän jäämisestään asumaan Suomeen nykyistä useammin näkynevät jossain vaiheessa työvoiman määrän ennusteissa – ei kuitenkaan vielä tällä ennusteperiodilla.

Rekisterityöttömyyden kehityksessä käänne loppuvuonna 2021 – pitkäaikaistyöttömyys saavuttaa huipputasonsa vuoden 2022 alussa

Työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömien määrä alkaa laskea vuoden 2021 aikana, kun koronakriisistä johtuvia rajoituksia aletaan purkaa. Vuosina 2022 ja 2023 työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömien määrä jatkaa laskuaan, mutta pysyttelee yhä koronakriisiä edeltävää aikaa korkeammalla tasolla. Työttömiä työnhakijoita on keskimäärin 318 000 vuonna 2021, 284 000 vuonna 2022 ja 267 000 vuonna 2023. Nuorisotyöttömiä on 39 000 vuonna 2021, 33 000 vuonna 2022 ja 30 000 vuonna 2023.

Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan kasvavan vuonna 2021 ja saavuttavan huipputasonsa vuoden 2022 alussa, minkä jälkeen sen ennustetaan lähtevän laskuun rekisterityöttömyyden yleisen positiivisen kehityksen myötä. Pitkäaikaistyöttömiä on 111 000 vuonna 2021, 115 000 vuonna 2022 ja 100 000 vuonna 2023.

Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste

 

Tulosta

Osaajapula koettelee edelleen laajasti eri toimialoja Kymenlaaksossa

Osaajapula koettelee edelleen laajasti eri toimialoja Kymenlaaksossa. Yli kolmanneksella (39%) yrityksistä on ollut vaikeuksia rekrytoida haluamansa määrä työvoimaa. Pahimmassa pulassa ovat teknisten alojen yritykse. Tilanne käy ilmi Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksille ja -organisaatioille toukokuussa tekemästä kyselystä. 

Linkki Kymenlaakson kauppakamarin tiedotteeseen.

Tulosta

Matkailijat jättivät koronavuonna Kymenlaaksoon 94 M€

Matkailijoista 92 prosenttia suomalaisia

Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä romahti 79 prosenttia

Ulkomaalaiset matkailijat tekivät Kymenlaaksoon vuonna 2020 noin 130 tuhatta matkaa. Maakunnassa vierailleista matkailijoista 77 prosenttia oli venäläisiä. Venäläisten tekemien matkojen määrä Kymenlaaksossa väheni 81 prosenttia ja muista maista tulleiden matkailijoiden määrä 70 prosenttia vuodesta 2019.

Kotimaan matkoja Kymenlaaksoon tehtiin arviolta noin 1,1 miljoonaa vuonna 2020. Suurin osa, 62 prosenttia, matkailijoista tuli naapurimaakunnista, Uudeltamaalta, Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset Kymenlaakson majoitusliikkeissä vähenivät 20 prosenttia ja ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset 60 prosenttia vuodesta 2019.

Sekä ulkomaan- että kotimaanmatkailun vähenemisestä huolimatta Kotkan-Haminan seutu onnistui lisäämään kotimaisten matkailijoiden saapumisia rekisteröityihin majoitusliikkeisiin heinä-lokakuussa jopa 18 prosenttia.

Aiempaa suurempi osa matkailijoista yöpyi korona-aikana Airbnb- ja vuokramökkikohteissa ja näiden myynti kasvoikin huhti-joulukuussa Kotkan-Haminan seudulla 35 prosenttia ja Kouvolassa jopa 45 prosenttia vuoden takaisesta.

Ulkomaisten matkailijoiden väheneminen vei 89 miljoonaa euroa maakunnan yrityksiltä

Ulkomaalaisten matkailijoiden määrän romahtaminen koronapandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi vei 89 miljoonaa euroa myyntituloa maakunnan yrityksiltä. Menetetty summa oli lähes yhtä suuri kuin kotimaisista ja ulkomaisista matkailijoista yhteensä vuonna 2020 saatu myyntitulo. Selkeimmin ulkomaalaisten matkailijoiden puuttuminen näkyy maakunnan kauppakeskuksissa, joissa käy valtaosa maakunnassa vierailevista ulkomaalaisista matkailijoista.

Koronatapausten määrän kasvu vähentää myös halukkuutta kotimaan matkailuun.

Suomalaisten kotimaan matkailu -tutkimuksessa seurataan viikoittain suomalaisten halukkuutta matkustaa kotimaassa ja ulkomaille koronakriisin aikana. Matkustushalukkuutta kuvaava indeksi lasketaan vähentämällä niiden suomalaisten, jotka haluavat matkustaa, prosenttiosuudesta, niiden suomalaisten prosenttiosuus, jotka eivät halua matkustaa koronariskin takia. Jos indeksi on negatiivinen, niitä, jotka eivät halua matkustaa on enemmän kuin niitä, jotka haluavat matkustaa ja päinvastoin. Matkustushalukkuutta ulkomaille kuvaava indeksi on ollut koko pandemian ajan negatiivinen. Kotimaan matkustushalukkuutta kuvaava indeksi painui negatiiviseksi vasta viikolla 36, kun viikoittaisten tautitapausten määrä nousi ensimmäistä kertaa yli 100:n.

Koko raportin löydät täältä.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Tulokset selviävät vuoden 2020 TAK Rajatutkimuksesta, jota on tehty Suomen ulkoraja-asemilla vuodesta 1997 lähtien sekä kesäkuussa 2020 käynnistetystä Suomalaisten kotimaan matkailu -tutkimuksesta, johon vastaa 1000 yli 15-vuotiasta suomalaista kuukausittain. Haastateltuja ulkomaalaisia matkailijoita oli 8 544 ja suomalaisia 8 090.

Lisätietoja:

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy

Toimitusjohtaja Pasi Nurkka, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 505 5903

Tulosta

Kauppa luo kasvua koko Suomessa - Kaupan liiton uudet raportit julkaistu

Kauppa kasvaa koko kansantaloutta nopeammin ja on merkittävä hyvinvoinnin luoja alueilla.

Kaupan tuoma arvonlisä talouteen on kasvanut nopeammin kuin koko kansantalous keskimäärin. Kaupasta on siis tullut entistä tärkeämpi hyvinvoinnin luoja Suomeen. Kaupan yrityksiä kannattaakin kunnissa kuunnella tarkalla korvalla ja rakentaa toimivaa yhteistyötä alueellisen elinvoiman edistämiseksi.

Kauppa on yksi suurimmista hyvinvointia luovista yksittäisistä toimialoista, ja sen merkitys hyvinvoinnin tuojana on kasvanut ripeämmin kuin koko kansantalous: kaupan bruttoarvonlisäyksen kasvu vuosina 2015–2019 oli 12 prosenttia, kun koko kansantalouden kasvu oli samanaikaisesti 9 prosenttia.

Kaupan liiton koostamista maa- ja seutukuntakohtaisista graafeista käy ilmi kaupan alan osuus bruttoarvonlisäyksessä, työllisyydessä ja investoinneissa eri alueilla. Koosteessa esitetään vain kaupan suora vaikutus, eli välillisiä vaikutuksia muiden toimialojen kautta ei ole mukana.

Lue lisää Kaupan liiton sivuilta.

Tulosta

Cursor
Logo Tehaayhes B
Logo Ely
Logo Kll
Logo Ksao
Logo Ksao
Logo K Aik
Kinno
Logo Kk N
Kymenlaaksonkesayliopisto
Logo Kll
Logo Yrittajat N