TEM Työmarkkinaennuste: rakenneongelmat rajoittavat työllisyyden kasvua
Suomessa yhä meneillään oleva talouskasvu, vaikkakin hidastuvana, mahdollistaisi toistaiseksi jopa nykyistä paremman työllisyyden kasvun. Työllisyyden kasvua rajoittavat meillä kuitenkin rakennetyöttömyys, kohtaanto-ongelmat ja työvoiman tarjonnan rajallisuus.
Keskeiset tulokset:
Talouskehitys
Suomen talouskasvu on hidastumassa. Valtiovarainministeriön BKT-ennuste tälle vuodelle on 1,5 %, minkä jälkeen kasvu hidastuu noin 1 prosenttiin.
Viennin ja investointien kasvu hidastuu. Kotimainen kysyntä ja erityisesti yksityinen kulutus ylläpitää hidastuvaa BKT:n kasvua.
Työvoiman kysyntä ja sen kehitys
Työvoiman kysyntä kasvaa tänä vuonna noin 25 000 hengellä, vuonna 2020 noin 13 000 hengellä ja enää 7 000 hengellä vuonna 2021.
Teollisuuden työllisyys laskee tänä vuonna 4 000 hengellä ja pysyy ennallaan sen jälkeen.
Rakentamisessa työllisyyden kasvu laskee vuosittain marginaalisesti, 2 000–3000 hengellä.
Työllisyys palveluissa kasvaa vuonna 2019 jopa 28 000; sen jälkeen kasvu hidastuu vuonna 2020 noin 15 000 henkeen ja vuonna 2021 noin 10 000 henkeen.
Työvoiman tarjonta ja sen kehitys
Työikäinen väestö kasvaa vielä kuluvana vuonna, mutta kääntyy laskuun 2021. Maahanmuutto ylläpitää nuoren ja parhaassa työiässä olevan väestön ja työvoiman määrää.
Työvoiman tarjonta kasvaa vuonna 2019 noin 4 000 hengellä ja 2020 noin 8 000 hengellä. Vuonna 2021 kasvu tyrehtyy (+2 000). Tarjontaa ylläpitää maahanmuutto ja yli 55-vuotiaan työvoiman kasvu, johon vaikuttaa eläkeuudistukset, eliniänodotteen kasvu ja väestön koulutusrakenteen parantuminen.
Työttömyyden rakenne
Työttömien työnhakijoiden määrän kehityksen ennustetaan pysähtyvän kokonaan lähivuosiksi.
Myöskään pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien määrä ei enää laske
Työllisyys- ja työttömyysasteet
Työllisyysaste nousee 72,5 prosenttiin vuonna 2019 ja edelleen 73 prosenttiin vuonna 2020 sekä 73,4 prosenttiin vuonna 2021.
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennusteessa ei ole otettu huomioon suunnitteilla olevia muutoksia työvoimapolitikkaan. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa ja se tarjoaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä.
