Ilmastonmuutoksesta huomattavia liiketoimintavaikutuksia ja riskejä yritysten toiminnalle
Elinkeinoelämän Keskusliitto on teettänyt konsulttiyhtiö Deloittella selvityksen, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia liiketoimintavaikutuksia ja riskejä vuoteen 2050 mennessä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen skenaariotyö, joka on tehty elinkeinoelämän keskeisten toimialojen näkökulmasta puhtaasti yritystoiminnan muutoksiin keskittyen.
Tehty analyysi osoitti, että ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset (sääolot, ympäristömuutokset) aiheuttavat yrityksille vuoteen 2050 mennessä huomattavia muutoksia raaka-aineiden saatavuudessa, logistiikkareiteissä ja tuotannon sijoittumisessa. Sen rinnalla on varauduttava ilmastonmuutoksesta johtuviin epäsuoriin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat eri toimialojen kannattavuuteen, investointien rahoitettavuuteen, väestön muuttoliikkeisiin ja osaajien saatavuuteen.
Yhdeksän eri toimialan näkökulmat huomioiden tunnistettiin todennäköisiä ilmiöitä ja riskejä, joihin suomalaisten yritysten kannattaa varautua:
Teollisuus kärsii ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksia palvelualoja enemmän. Toimitusketjujen muutokset, raaka-aineiden hinnan nousu ja arvaamattomat tuotanto-olosuhteet muissa maanosissa vaikuttavat suoraan teollisen toiminnan kannattavuuteen. Palvelualoille vaikutukset tulevat epäsuorasti yleisen taloustilanteen ja esimerkiksi kulutuskehityksen kautta.
Vähähiilinen ja voimakkaasti sähköistyvä yhteiskunta muuttaa energiajärjestelmän toimintaa ja vaatimuksia merkittävästi. Tarvittavien energiainvestointien toteutumiseen vaikuttaa toimintaympäristön ennakoitavuus ja eri toimialojen energiatarve tulevaisuudessa.
Väestöliikkeet kasvavat jyrkästi vuoteen 2050 mennessä, jos laajoista alueista tulee asuinkelvottomia tai työskentelyolosuhteista sietämättömiä. Maahanmuutto vaikuttaa yritysten työvoiman saatavuuteen mutta myös kotimaiseen kysyntään.
On varauduttava siihen, että ilmastopolitiikka linkittyy entistä vahvemmin kauppapolitiikan ja geopolitiikan kanssa. Vientivetoisen maamme kannalta on iso ero siinä, lähtevätkö maailman maat tavoittelemaan päästövähennyksiä avoimen kaupan ja yhteistyön kautta vai syveneekö protektionismi.
Vähäpäästöisten teknologioiden t&k-edelläkävijyys voi tuoda Suomelle huomattavaa kansainvälistä menestystä. Se edellyttää kuitenkin lisää panostuksia ja onnistumisia niiden kaupallistamisessa.
Ilmastonmuutos voi vahvistaa maamme investointivetovoimaa. Suomen on tärkeää profiloida itseään vähäisten ilmastoriskien ja kestävien sijoituskohteiden maana. Teknologisen osaamisen ohella uskottavuutta lisää valtion ja yksityisen sektorin yhtenäinen sitoutuminen ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.
