ELY-keskukset ovat yhdessä aluetoimijoiden kanssa arvioineet maakuntien talouden, työllisyyden ja työttömyyden nykytilaa ja loppuvuoden näkymiä. Arvioinnit on laadittu elo-syyskuussa 2020. Kansainvälisen talouden heikko kehitys, koronapandemian jatkuminen sekä pandemiaan liittyvien rajoitustoimien laajuus ja kesto varjostavat alueellisia kehitysnäkymiä. Syksy ja tuleva talvi tulevat olemaan vaikeita monille yrityksille eri puolilla maata, arvioidaan 20.10. julkaistussa maakuntien tilaa ja kehitystä käsittelevässä katsauksessa. Rajoitustoimet heikentäneet erityisesti majoitus- ja ravitsemisalan sekä tapahtumatuotannon näkymiä. Alueiden näkymät kirkastuivat hetkellisesti kesällä, kun koronatilanne tasaantui ja rajoitustoimia alettiin purkaa. Rajoitusten purkaminen käynnisti talouden toipumisen, nosti toimeliaisuutta ja loi uskoa tulevaan. Syksyn mittaan koronatartuntojen määrä on kuitenkin kasvanut, mikä heikentää näkymiä monilla aloilla.
Kymenlaakson näkymistä:
Viennin kehitys lähitulevaisuudessa on epävarmaa.
Työttömien ja lomautettujen yhteismäärä oli elokuun lopussa 23 % edellisvuotta suurempi (koko maa +42 %). Avoimien työpaikkojen määrä on selvästi viime vuotta pienempi. Työllisyysaste on viimeisimpien tilastojen (vuoden toinen neljännes) mukaan 67 %, kun vuosi sitten se oli pari prosenttiyksikköä korkeammalla.
Tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan Kymenlaakson suhdannenäkymät ovat miinuksella. Suhdannenäkymien osalta maakunnan saldoluku on -2, kun koko maassa se on -10. Liikevaihdon näkymät seuraavan vuoden aikana ovat alempana kuin koko maan keskiarvo. Saldoluku oli -9 (koko maa -2). Investointiodotukset ovat koko maata heikompia ja maakuntien välisessä vertailussa kolmanneksi heikoimmat (-23, koko maa -13). Kymenlaaksossa henkilöstön muutosnäkymät olivat Lapin ohella Suomen huonoimmat.
Korona on kohdellut eri toimialoja eri tavoin, ja erot jopa toimialan sisällä ovat suuria. Kriisi on vaikeuttanut tilannetta suorimmin juuri pienyritysvaltaisilla toimialoilla: ravintoloissa, matkailuyrityksissä, pienissä erikoiskaupoissa, henkilökohtaisissa palveluissa, osassa logistiikkayrityksiä sekä taiteissa, viihteessä ja virkistyksessä.
Teollisuudessa on toistaiseksi ollut jonkun verran investointeja, mutta investointiodotukset ovat selvästi laskeneet. Loppuvuoden tilanteen ennakoidaan heikkenevän myös teollisuudessa ja rakennusalalla uusien tilausten vähenemisen myötä. Isojen yritysten vaikeudet tulevat näkymään myös alihankintaketjuissa.
Vaikka työvoiman kysyntä on laskenut, ammattibarometrin mukaan pula-ammatteja on edelleen paljon. Molemmissa seutukunnissa niistä selkeimpiä ovat monet sote-alan ammatit kuten yleis- ja erikoislääkärit, sosiaalityön erityisasiantuntijat, sairaanhoitajat, suuhygienistit, farmaseutit, psykologit ja röntgenhoitajat. Teollisuus etsii osaavia koneistajia, hitsaajia ja konetekniikan asiantuntijoita. Kouvolan seudulla on pulaa muun muassa kirjanpidon asiantuntijoista, sähkö- ja automaatioinsinööreistä ja myyntiedustajista. Kotkan-Haminan seudulla pulaa on mm. rakennussähköasentajista, vartijoista ja maansiirtokoneiden kuljettajista. Ylitarjontaa on erilaisista sihteeri- ja toimistotyön ammateista, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoista, prosessinhoitajista, kosmetologeista ja rakennusmaalareista. Etenkin ylitarjonta-ammatit vaihtelevat seutukunnittain.
Koronan myötä osaamistarpeissa ovat korostuneet mm. asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen ja palvelumuotoilu, digitaalisen identiteetin hallintataidot, verkkomarkkinointi, verkkoasiakaspalvelu, tietoturva-asiat, erilaiset yritysten yhteistyömuodot, monipaikkainen johtaminen ja henkilöstön hyvinvointi.
