Kymenlaakson Osaamisen aika
- Kymenlaaksosta halutaan muodostaa etätyönteon paratiisi, energia-alan edelläkävijä sekä hyvinvoivien ihmisten maakunta.
- Näiden Osaamisen aika -prosessissa muodostettujen tahtolauseiden lisäksi vuorovaikutteisen tilannekuvan luomiseen tarkoitettu prosessi teki näkyväksi Kymenlaakson kehittämistoiminnan kokonaisuutta ja sitä, miten erillään alueen yritykset ja alueen TKI-toiminta saattavat olla.
- Osaamisen aika -prosessin opettamana jatkossa Kymenlaakson ennakointinyrkki seuraa, miten alueen oppilaitosten, julkisen sektorin ja yritysten edustajia osallistuu tapahtumin ja toimintaan ja pyrkii suuntaamaan viestintäänsä niin, että osallistujia olisi kaikilta kolmelta taholta tasaisemmin.
Syksyllä 2021 ja keväällä 2022 Kymenlaakson ennakointitoimijat toteuttivat Sitran ohjauksella ja tuella Kymenlaakson Osaamisen aika -prosessia. Vuorovaikutteisen tilannekuvan muodostumiselle ja kehittämisen kokonaiskuvan hahmottamiselle koettiin alueella tarvetta ja tämä prosessi antoi siihen avaimet. Ennakointiin liittyvä toiminta on kehittynyt pala kerrallaan. Prosessin tuottaman tiedon ja tulosten avulla saadaan alueen ennakointitoimintaa kehitettyä selkeämmin eteenpäin ja varmistettua ennakointitoimien oikeasuuntaisuus. Osaamisen aika -prosessi koostui kolmesta avoimesta tilannekuvafoorumista, työryhmän niiden välissä ja jälkeen tuottamista koonneista sekä Sitran tukemasta tiedontuotannosta.
Osaamisen ajasta otettuja oppeja ja tuloksia
Prosessin onnistumiselle elintärkeänä pidettiin alusta lähtien sitä, että prosessi toteutetaan alueen oppilaitosten, julkisen sektorin sekä yritysten yhteistyönä. Tämä kolmikantamalli on sittemmin otettu yhdeksi ennakointinyrkin toiminnan onnistumisen mittariksi.
Tarkastelunäkökulmana prosessissa pidettiin erityisesti alueen osaamista ja elinvoimaa. Osaamisen aika -prosessissa muodostettiin alueen tilannekuvaan liittyvä SWOT-analyysi, tunnistettiin viisi tilannekuvaan vaikuttavaa ilmiötä sekä muodostettiin kolme tahtolausetta käytännön toimenpide-ehdotuksineen: Kymenlaaksosta halutaan muodostaa etätyönteon paratiisi, energia-alan edelläkävijä sekä hyvinvoivien ihmisten maakunta. Nämä tulokset on avattu tarkemmin oheisestä liitteestä (Kymenlaakson osaamisen aika tilannekuva).
Varsinaisten tulosten lisäksi prosessi nosti erityisen näkyvästi esiin, kuinka erillään alueen yritykset ja TKI-toiminta saattavat olla. Osa kehityshankkeista onnistuu hyvin vastaamaan alueen yritysten tarpeisiin ja osaamiseen ja elinvoimaan liittyvät hankkeet pitävät yrityksiä selkeästi keskeisenä kohderyhmänään. Samaan aikaan monella hankkeella on kuitenkin vaikeuksia saada yrityksiä osallistumaan niille suunnattuun kehittämistoimintaan. Tähän haasteeseen kerättiin ratkaisuehdotuksia toisessa tilannekuvafoorumissa.
Alueen elinvoiman näkökulmasta tärkeintä on yhteistyö ja osaaminen
Taloustutkimus haastatteli Sitran toimeksiannosta alueelta sataa yritystä tai työnantajaa trendeihin, yritys-oppilaitosyhteistyöhön ja osaamiseen liittyen. Neljännes yrityksistä ei ollut tehnyt oppilaitosyhteistyötä eikä ollut siitä kiinnostunut. Kaikkia muita vastaajia yhteistyö vähintään kiinnosti ja n. 60 % yrityksistä oli oppilaitosyhteistyötä jo tehnytkin. Tärkeimpinä syinä oppilaitosyhteistyölle pidettiin alueellisen elinvoiman edistämistä ja yhteiskuntavastuun toteuttamista esim. harjoittelupaikkoja tarjoamalla, tulevaisuuden osaamistarpeisiin varautumista sekä uusien osaajien löytämistä ja rekrytointia. Mikäli oppilaitosten kanssa ei tällä hetkellä tehty yhteistyötä, olivat siihen yleisimpinä syinä yrityksen liiketoiminnan tai toimintatapojen kehittymisen, uusien osaajien tai kehittämisresurssien hankkimisen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen toteutuminen paremmin muulla tavoin.
Yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta tärkeimmiksi valitut trendit liittyivät työn merkityksellisyyden tärkeyden vahvistumiseen, kasvavaan pulaan osaavasta työvoimasta ja osaajista sekä verkostomaisen toiminnan, tiedon jakamisen ja yhteistyön merkityksen kasvuun. Vähiten vaikutusta koettiin olevan datapohjaisuuteen ja yhteiskunnan monimuotoistumiseen liittyvillä trendeillä.
Kyselyssä oli mukana Sitran määrittämien kysymysten lisäksi Kymenlaakson ennakointitoimijoiden muodostama kysymys siitä, millainen tieto Kymenlaakson tulevaisuudesta olisi vastaajan liiketoiminnan kannalta tärkeintä tietää. Avoimissa vastauksissa nousevat selkeimmin esiin tarpeet tietää alueella alkavista tai tulevista investoinneista (mm. teollisuuteen ja rakentamiseen liittyen), työllisyyteen, väestömuutokseen ja elinkeinomuutokseen liittyvät tekijöistä sekä koulutuksen suuntaviivoista.
Tulokset julkaistiin ensimmäisessä avoimessa Kymenlaakson osaamisen aika -tilannekuvafoorumissa 18.1.2022. Foorumin osallistujien mukaan tärkeimmiksi tekijöiksi alueen elinvoiman syntymisen kannalta nähtiin yhteistyö ja osaaminen. Yhteistyö nousi vahvimmin esiin myös kysyttäessä yritysten toimintamahdollisuuksiin liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia. Osallistujien vastausten perusteella työryhmä muodosti tammikuussa alueen tilanteeseen liittyvät SWOT-analyysin, joka on tarkasteltavissa oheisessa liitteessä. Tammikuun jälkeen tilanne on muuttunut vahvasti, mutta SWOT päätettiin jättää ennalleen osoituksena sen hetkisistä ajatuksista.
Yrityksistä eriytynyt TKI-toiminta
Jotta Kymenlaaksossa käynnissä olevaa kehittämistoiminnan oikeasuuntaisuutta voitiin tarkastella, koottiin alueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta visuaalinen hankeportfolio. Kehittämishankkeita alueella on käynnissä paljon, joten tarkastelua rajattiin osaamisen ja elinvoiman kannalta oleellisiin hankkeisiin. 15 organisaatiosta pyydettiin tietoja käynnissä olevista tai juuri alkavista hankkeista. 11 organisaatiosta saatiin 47 hanke-ehdotusta, joista työryhmä valitsi 27 selkeimmin osaamiseen ja elinvoimaan liittyvää hanketta hankeportfolioon. Kerätyn tiedon vei visuaalisen portfolion muotoon Kumu-alustalle Sitran toimeksiannosta Gofore. Visuaalisesta hankeportfoliosta voi tarkastella alueella tehtävän hanketyön yhtymäkohtia. Tuloksista on nähtävissä, että näille hankkeille keskeisin kohderyhmä on yritykset.
Kymenlaakson hankeportfolio: https://embed.kumu.io/e80df346be06598315b4d620c82bf888#kymenlaakso.
Toisessa tilannekuvafoorumissa 9.3.2022 arvioitiin luotua SWOT-analyysiä sekä hankeportfolion avulla alueen TKI-toimintaa ja sen onnistumista. SWOT-analyysiin ei ehdotettu oleellisia muutoksia, joten se päätettiin pitää ennallaan – myös osoituksena siitä, millainen näkymä tammikuussa Kymenlaakson tilanteesta oli. Kritiikkiä SWOT sai siitä, että monet asiat siinä liittyvät moniin maakuntiin tai kaupunkeihin. Oleellinen kysymys onkin, erottuuko Kymenlaakso alueena muista maakunnista. Mikä tekee Kymenlaaksosta juuri Kymenlaakson ja osataanko siitä viestiä riittävästi? Tämä huomio nostettiin yhdeksi tilannekuvassa tunnistetuksi ilmiöksi.
Tilannekuvafoorumissa osallistujat pääsivät arvioimaan alueen kehittämistoimintaa. Alueella koettiin olevan hyvä kehittämisen kulttuuri ja ideoita, tietoa ja osaamista jaetaan avoimesti. Hankkeet saisivat kuitenkin olla rohkeampia avauksia ja niiden lopputulokset ja opit pitäisi saada vielä paremmin käytäntöön. Yritykset tulisi saada vahvemmin mukaan hankkeisiin ja alueellista yhteistyötä hankkeissa ja hankkeiden keskinäistä yhteistyötä tulisi lisätä.
Hankkeiden yrityslähtöisyyteen liittyvät haasteet oli jo tunnistettu, joten osallistujilta kerättiin näkemyksiä, miten aitoa yrityslähtöisyyttä hankkeissa voisi parantaa. Monesti hankkeet perustuvat kehittämistoimintaa pyörittävien näkemyksiin siitä, millaista kehittämistä alueella tarvitaan. Nämä näkemykset ovat varmasti sinänsä oikeasuuntaisia, mutta hankkeiden haaste saada osallistujia mukaan tarpeellisiin toimiin kertoo, että yksittäisen yrityksen näkökulmasta juuri he eivät kyseisenlaista kehittämistoimintaa koe tarpeelliseksi. Yrityksen näkökulmasta osallistuminen hankkeisiin kannattaa, jos se vaikuttaa positiivisesti heidän liiketoimintaansa – mieluiten saman tien.
Hankeideoiden tulisi siis tulla vahvemmin suoraan yritysten tarpeista. Haasteena kuitenkin on, miten yritykset saadaan mukaan jo hankkeiden suunnitteluvaiheeseen vapaaehtoispohjalta ennen tietoa siitä, saako hanke edes rahoituksen. Jo mukana olevien yritysten avoin kuuntelu voi nostaa esiin useampia yrityksiä koskevia tarpeita. Keskustelufoorumit ja työpajat voisivat toimia tapana kerätä kehittämistarpeita tai testata hankeideoita suhteellisen nopeassa ajassa useammalta yritykseltä. Yritysten tulisi saada hankkeesta konkreettista hyötyä ja tämä hyöty tulisi olla selkeästi luettavissa myös hankesuunnitelmista. Hankkeisiin osallistumisen hyötyjä voitaisiin konkretisoida aiempien hankkeiden tulosten avulla. Myös seudun keskusteluilmapiirin muuttamista myönteisemmäksi ehdotettiin.
Tahdomme edelläkävijyyttä ja hyvinvointia
Aiempien tilannekuvafoorumien pohjalta työryhmä koosti viisi tunnistettua ilmiökokonaisuutta. Näistä ilmiöt ”lumovoiman mahdollistaminen”, ”alue ilman selkeää viestiä” ja ”kuljemmeko muiden perässä, mukana vai edellä?” liittyvät alueen elinvoimaisena pysymiseen. Ilmiö ”alue idän ja lännen välissä” tarkastelee alueen ulkopuolelle ulottuvia uhkia ja mahdollisuuksia, kun taas ilmiö ”kuilut alueen menestymisen jarruina” keskittyy alueen sisältä kumpuaviin haasteisiin ja niiden poistamiseen. Ilmiöitä pääsee tarkastelemaan paremmin oheisesta liitteestä.
Ilmiöt otettiin osaksi Kymenlaakson tulevaisuusverstaan työskentelyä. Kolmas tilannekuvafoorumi integroitiin yhteen tulevaisuusverstaan kanssa, joten siellä muodostetut tahtolauseet tarkastelevat Kymenlaakson tilannetta myös näiden ilmiöiden ulkopuolelta. Tulevaisuusverstas järjestettiin 27.4.2022. Verstaan osallistujat tuottivat yhdeksän tahtolausetta toimenpide-ehdotuksineen.
Tahtolauseissa näkyi selkeästi ajankohtaisuus. Pandemia-ajan etätyösuositus on takana, mutta osallistujien katseen näkivät selvästi monenlaisia mahdollisuuksia siinä, mitä etätyökulttuurin kehittäminen voisi maakunnalle tarjota. Kymenlaaksosta halutaan muodostaa etätyönteon paratiisi. Alueelle tulevat investoinnin akkuteollisuuteen sekä tapahtumassa alustuksen pitänyt energiavarastoinnin professori Pertti Kauranen saivat osallistujien katseet selkeästi energia-alan mahdollisuuksien pariin. Kymenlaaksossa halutaankin olla energia-alan edelläkävijöitä. Alueen elinvoimaisena pysymiseen liittyviin ilmiöihin taas tartuttiin ajatuksella siitä, miten alue ja sen palvelut voivat tukea asukkaiden hyvinvointia eri elämäntilanteissa. Kymenlaakson halutaan tulevan hyvinvoivien ihmisten maakunnaksi. Tahtolauseisiin liittyviä käytännön toimia on listattu oheiseen liitteeseen.
Tilannekuva muodostettiin laajalla, vuorovaikutteisella yhteistyöllä
Kymenlaaksosta vuorovaikutteisesti luotua tilannekuvaa on ollut muodostamassa kaikkiin foorumeihin osallistuneet mukaan laskettuna pitkälti toista sataa henkilöä. Näiden lisäksi tietoa on kerätty sadalta yritykseltä ja 11 organisaatiolta.
Osaamisen aika on Sitran kehittämä prosessi alueen vuorovaikutteisen tilannekuvan kokoamiseen. Lisätietoja aiheesta tarjotaan Sitran sivuilla: https://www.sitra.fi/aiheet/osaamisen-aika/. Prosessi toteutettiin Sitran ohjauksella ja tuella, mutta alueen itsenäisellä työskentelyllä. Prosessi on toteutettu soveltamalla Sitran tuottamaa Alueiden osaamisen aika -käsikirjaa https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/sitra-alueiden-osaamisen-aika-kasikirja.pdf.
Kymenlaakson Osaamisen aika -työryhmä koottiin Sitran esittämän kolmikannan mukaisesti Kymenlaakson ennakointinyrkin edustajista. Oppilaitosten edustajina toimivat työryhmää koordinoinut Irina Kujanpää Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulusta sekä Hilkka Huisko ja Sari Pietiläinen Ekamilta. Yritys- ja työnantajanäkemystä edustivat Sirpa Kantola-Pakkanen Kymenlaakson kauppakamarista sekä Hannu Lehtinen ja Tuula Makkonen Kymen Yrittäjistä. Julkisen hallinnon ja palveluiden edustajina toimivat Mia Hämäläinen Kymenlaakson liitosta sekä Tarja Paananen, Edla Inkilä ja Tarja Kähärä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Mukaan työryhmään saatiin ELY-keskuksesta myös Ritva Kaikkonen, joka koordinoi samaan aikaan toteutettua Kaakkois-Suomen luovien alojen osaamisen aika -prosessia. Nämä kaksi prosessia toteutettiin sisarprojekteina yhtä aikaa hyvässä yhteistyössä ja päällekkäisyyksiä välttäen.
Irina Kujanpää
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
