Kuukausittaiset Kymenlaakson työllisyysanalyysit ovat täällä!

Mitä Kymenlaakson työllisyydelle kuuluu?

Vastauksen saat materiaalipankistamme, johon tuotetaan kuukausittain raportti alueen työllisyystilanteesta. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon ja Kymenlaakso-katsaus toimii tarkentavana lisäjulkaisuna Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Työllisyyskatsaukselle.

Tammikuun 2021 tilanne

Kymenlaakson työttömyysluvut ovat nousseet viime vuoden tammikuusta kaikissa alueen kunnissa. Koko Kymenlaaksossa työttömiä oli 10 747 ja määrä nousi vuodentakaisesta 13 %. Työttömyyden kasvusta huolimatta tilanne on kuitenkin kohtuullisen positiivinen. Nousuprosentti on matalampi kuin missään vaiheessa koronapandemian aikana ja edelliskuustakin työttömyys kääntyi laskuun (-6 %). Myös maanlaajuisesti peilaten Kymenlaaksossa menee verrattain hyvin. Työttömyyden prosentuaalinen nousu edellisvuodesta on selvästi koko maata matalampaa. Toisaalta työttömyysaste on Kymenlaaksossa (14,5 %) koko Suomea (12,7 %) heikompi.

Julkaisusta saa selville maakunnan työllisyyden yleiskuvan ja kehityksen lisäksi myös kuntien työttömyysasteet sekä tarkempaa analyysia seutukunnittain. Seutukuntatasolla ruoditaan muun muassa työttömyyslukujen kehitys, naisten ja miesten tilanne, lomautukset, pitkäaikaistyöttömien määrä, nuorten työttömyys, vieraskieliset ja ulkomaalaiset työttömät, aktivointiaste ja työllistymistä edistävät palvelut sekä avoimet työpaikat ja niiden sisältö. Tutustu tarkemmin ja lue tammikuun työllisyysanalyysi täältä.

  • Osumia: 198

Kymenlaakson Kauppakamarilta Oppilaitosyhteistyön opas yrityksille

Osaajapula torjutaan maahanmuutolla ja koulutukseen liittyvän sääntelyn keventämisellä

Kymenlaaksossakin kärsitään kroonisesta osaajapulasta tietyillä aloilla esim. terveydenhuoltoalalla ja tietyillä teknisillä aloilla. Ongelman kanssa on painittu jo vuosia ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa haetaan koko ajan ratkaisuja, miten työvoima ja yritysten tarpeet saadaan kohtaamaan. Yksi yhteistyön hedelmä on helmikuussa Kymenlaakson Kauppakamarin julkaisema oppilaitosyhteistyön opas yrityksille. Siinä on lähes kaikki alueen oppilaitokset mukana. Lue lisää aiheesta ja linkki oppaaseen tässä.

  • Osumia: 177

Toimialaraportti: Sote-alalle on haasteellista houkutella työvoimaa ja pitää nykyisistä kiinni – alan työoloja kehitettävä

Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus näyttää tulevaisuudessa haasteelliselta, ja työvoimapula on jo nykyisellään suuri. Ensiarvoisen tärkeää on parantaa alan vetovoimaa ja työn tekemisen olosuhteita. Yksityisen sektorin rooli työllistäjänä tulee myös tunnistaa paremmin. Tämä selviää sote-alan 15.2.2021 julkistetusta teemaraportista, jossa luodaan katsaus sote-alan työvoimakysymyksiin tarkastelemalla toimintaympäristön ajankohtaisia ja pidemmän aikavälin muutoksia.  

Suuria muutoksia sote-alan työvoiman kysynnässä vuonna 2020

Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin sote-palvelualan työvoimaan. Muutokset sote-alan työvoiman kysynnässä ovat olleet vuonna 2020 valtavan nopeita ja merkittäviä. Kun työmäärä on koronan hoidossa ollut suuri, on samanaikaisesti toisaalla, esimerkiksi suun terveydenhuollossa, ollut lomautuksia. Sote-alalla syntynyt kuormitus jatkuu vielä pitkään. Tähän kuormitukseen ja henkilökunnan sekä yrittäjien jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota.

Digitalisaatio on sote-palveluissa edennyt koronapandemian myötä. Raportin mukaan on tärkeää strategisesti johtaa tulevaa: miten ja millaisia digitaalisia palveluja ja teknologisia innovaatioita on tarkoituksenmukaista käyttää ja millaisia kokemuksia ja haasteita digitalisaatioon on henkilöstön näkökulmasta liittynyt.

Huomiota kiinnitettävä alan vetovoimaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi

Riippuen käytetystä tilastoluokituksesta ja valinnoista sote-alan työvoiman määrä vaihtelee noin 333 000–422 000 henkilön välillä. Yksityinen sote-palveluala on nykyisin jo merkittävä työllistäjä noin 88 000 työntekijällään.

Sote-alan työvoiman sijoittuminen yksityiselle sektorille tulisikin tunnistaa paremmin. Alan työvoiman kohtaannossa on haasteita ja työvoimapulasta kärsitään jo.

Katsaus sote-alan työvoimaan : Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua

  • Osumia: 182

DIAKin Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu uudistettu

Diakonia-ammattikorkeakoulussa on kehitetty Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu, joka tuottaa tutkittua tietoa eri kuntien, seutukuntien ja maakuntien huono-osaisuudesta. Nyt julkaistu uusi versio tarjoaa vertailutietoa alueiden hyvinvoinnin tilanteesta maan keskitasoon verrattuna sekä hyvinvoinnin muutoksista 2010-luvulla. Palvelun avulla saadaan tietoa, millä alueilla hyvinvoinnissa on merkittäviä vajeita.

– Eri alueet näyttävät profiloituvan huono-osaisuudessa eri tavoin. Pohjois-Savossa korostuu esimerkiksi mielenterveysongelmat ja lastensuojelun tarve, Pohjois-Karjalassa pienituloisuus ja työttömyys, ja Uudellamaalla, Kymenlaaksossa sekä Päijät-Hämeessä on muuhun maahan verrattuna keskitasoa paljon enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria, kertoo tutkija Joakim Zitting

Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu pureutuu eriarvoisuuteen useilla inhimillistä huono-osaisuutta mittaavilla muuttujilla. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkäaikais- tai nuorisotyöttömien osuus, alkoholikuolleisuus, pienituloisuusaste tai itsensä yksinäiseksi kokevien osuus.

Mittariin on koottu muuttujia myös huono-osaisuuden sosiaalisista seurauksista ja toisaalta hyvinvoinnin tukemisen taloudellisista vaikutuksista. Palvelun avulla voi tarkastella esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuutta kunnassa verrattuna muuhun maahan, ja vertailla saman kunnan lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokäyttökustannuksia.

Työkalu päätöksentekoon ja palveluiden suuntaamiseen

Huono-osaisuuden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen edellyttävät esimerkiksi tulevaisuuden sote-keskuksilta mitattua tietoa hyvinvoinnin erilaisista katvealueista, jotta palveluita voi suunnata sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Karttasivusto palvelee alueita päätöksenteossa sekä esimerkiksi hanketoimijoita, tutkijoita ja mediaa hyödyllisen datan keruussa ja uuden näkökulman tarjoamisessa tilastotietoihin.

Palvelun käyttö on maksutonta, ja se on kehitetty Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran Diakin osahankkeessa. Sokra-koordinaatiota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Karttasivustoon valitut huono-osaisuusindikaattorit perustuvat Sotkanet.fi -palvelusta löytyviin tilastotietoihin.

>> Huono-osaisuus Suomessa karttapalvelu: https://www.diak.fi/eriarvoisuus

>> Lue lisää karttasivustosta myös Diakin sivuilta

  • Osumia: 185

Työllisyyden seutuanalyysi, Kymenlaakso (joulukuu 2020)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus julkaisee kuukausittain alueen Työllisyyskatsauksen (https://www.ely-keskus.fi/ely-kaakkois-suomi-tyollisyyskatsaukset). Laajemman katsauksen lisäksi tuotetaan myös tarkempaa työllisyyden seutuanalyysia, joka julkaistaan joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona lähtevässä Elinvoimaa ja työllisyyttä Kaakkois-Suomeen -uutiskirjeessä (tilaa kirje tästä). Kymenlaakson osalta tuloksiin pääsee tutustumaan myös tällä sivustolla.

Työttömyys nousussa loppuvuonna

Kymenlaaksossa oli joulukuun lopussa työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan 11 722 työtöntä työnhakijaa. Heistä lomautettuja oli reilut 15 % (1 804 henkilöä), marraskuussa lomautettujen osuus työttömistä oli 11 %. Lomautettujen osuus Kymenlaaksossa oli kuitenkin pienempi kuin koko Suomessa, jossa lomautettuja oli 22 % työttömistä.


Työttömien määrä oli koronan aiheuttaman kevään ja alkukesän piikin jälkeen useamman kuukauden laskusuunnassa. Loppuvuotta kohden luvut kääntyivät kuitenkin nousuun. Marraskuuhun verrattuna työttömiä oli joulukuussa Kymenlaaksossa 17 % enemmän. Myös edellisvuoden joulukuuhun verrattuna työttömiä on selvästi enemmän (+19 %, +1 908 henkilöä).


Valtakunnallisessa vertailussa Kymenlaakson työttömyysluvut näyttävät suhteellisen positiivisilta. Työttömien määrän kasvu edellisvuoteen verrattuna oli joulukuussa selvästi pienempää kuin valtakunnallisesti. Kaikkia työttömiä tarkasteltaessa koko Suomen suhteellinen muutos viime vuoteen verrattuna on +39 %, Kymenlaaksossa kasvua on 19 %. Työttömyysasteella mitattuna tilanne ei näytä niin positiiviselta; Kymenlaakso on koko maan keskiarvon (13,6 %) heikommalla puolella (15,2 %).

Kymenlaakson työllisyyden seutuanalyysi (joulukuu 2020) on luettavissa tämän uutisen liitteestä (pdf).

  • Osumia: 235


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.