Sitran selvitys: Heikot signaalit 2022 – tarinoita tulevaisuuksista

Edessä ja käsillä on suurempia muutoksia kuin haluamme ihmiskuntana myöntää. Elämme postnormaalia yllätysten aikaa, jolloin vanhat näkemykset tulevaisuudesta eivät enää auta ratkaisemaan tämän hetken haasteita. Tarve heikkojen signaalien paremmalle huomioinnille ja hyödyntämiselle sekä niiden käytölle tulevaisuusajattelun avartamisessa on vain kasvanut muutamassa vuodessa. 

Heikot signaalit auttavat ajattelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia: 1) tunnistamaan ja haastamaan tulevaisuusoletuksia ja siten avartamaan omaa käsitystä siitä, mitä kaikkea voi tapahtua tulevaisuudessa, 2) sisäistämään yllätyksellisempiä kehityskulkuja ja pohtimaan asioita oman elämän, työn tai yhteiskunnan kannalta sekä 3) tunnistamaan uusia mahdollisuuksia, tapoja vaikuttaa ja nupullaan olevia kehityskulkuja, joita haluaa vahvistaa – ja siten rakentamaan parempia tulevaisuuksia yhdessä. 

Sitran uusi julkaisu Heikot signaalit 2022 – tarinoita tulevaisuuksista -selvitys sisältää kokoelman aikamme kannalta mielenkiintoisia heikkoja signaaleja, lyhyitä signaalien pohjalta kirjoitettuja tulevaisuustarinoita sekä työkaluja heikkojen signaalien käyttämiseen.

  • Osumia: 375

Toimialaraportti: Luonnontuotealan kasvua tukevat trendit ovat vahvistumassa

Luonnontuotteiden kysynnän odotetaan kasvavan maailmalla. Luonnon raaka-aineiden ympärille odotetaan syntyvän merkittävää liiketoimintaa, koska taloudellista potentiaalia ei ole vielä täysin otettu käyttöön.
 

Luonnontuotealan kasvu sekä kotimaassa että kansainvälisesti pohjautuu kasvaviin trendeihin, kuten luonnonmukaisuuteen, vastuullisuuteen, turvallisuuteen, ekologisuuteen, terveellisyyden tavoitteluun, pohjoismaisuuteen ja arktisuuteen. Koronapandemia on vahvistanut luonnontuotealan kasvuun liittyviä trendejä. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten trendikkyys lisää luonnontuotteiden ja luontomatkailukohteiden kiinnostavuutta, sanoo toimialapäällikkö Sirkku Wacklin Pohjanmaan ELY-keskuksesta.


Luonnontuotealan yritysten ja luonnontuotteita liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten liikevaihto kasvoi vuoteen 2019 saakka, mutta koronavuonna 2020 yritysten kokonaisliikevaihto laski hieman. Alan liikevaihtoa painoi erityisesti matkailun ja hyvinvoinnin palveluiden ja tuotteiden liikevaihdon lasku.
 

Luonnontuotealan kasvua rajoittaa raaka-aineen riittävä ja tasalaatuinen saatavuus. Suomen vahvuudet luonnontuotteiden tuottajamaana löytyvät laajoista keruualueista, raaka-aineiden erinomaisista ravintoarvoista, luotettavasta alkuperästä sekä toimitusvarmuudesta. Digitalisaatio ja alustatalous mahdollistavat uudentyyppisen verkottumisen ja liiketoiminnan. Luomu on keino luoda lisäarvoa luonnontuotteille.
 

Luonnontuotealalla tarkoitetaan luonnonmarjoihin, -sieniin ja yrtteihin sekä muihin luonnontuotteisiin liittyvää toimintaa, kuten raaka-aineen talteenottoa luonnosta sekä sen jatkojalostusta ja kauppaa. Luonnontuotealan yrittäjyyttä voidaan harjoittaa esimerkiksi raaka-ainetuotannossa ja elintarvikealalla. Tärkeitä yritysten toimialueita ovat myös luonnon arvoaineiden eli kemiallisten yhdisteiden hyödyntäminen hyvinvointi-, kosmetiikka-, lääke- ja kemianteollisuudessa ja matkailualalla. Luonnontuotealaan kuuluvat myös alan koulutus, neuvonta, kehittämistyö ja tutkimus.
 

Katso luonnontuotealan toimialaraportti täältä

  • Osumia: 250

Kymenlaakson ennakointinyrkin kehittämispäivä 24.11

Lisakuvat:
  • images/2411_Ennakoinnin_kehittmispiv.jpg

Kymenlaakson ennakoinnin toimijat järjestivät yhteisen kehittämispäivän Anjalan nuorisokeskuksella 24.11. Innostavassa ja erittäin rakentavassa päivässä käytiin läpi tehtyä itsearviointia ja sen pohjalta mietittiin kehittämiskohteita vuodelle 2022 mielenkiintoisen suunnittelupelin avulla. Lisäksi mietittiin erilaisia tapoja benchmarkata muiden ennakoinnin toimijoiden toimintaa ja löytää uusia verkostoja. Löydettyjä toimenpiteitä tullaan esittelemään ennakointiryhmälle seuraavaksi 2.12.2021.

Ja tämä kaikki tehtiin tietenkin terveysturvallisesti, kuten kuvasta näkyy :-)

  • Osumia: 281

Miten hyödynnän ennakointia opetuksen ja koulutuksen suunnittelussa? (OPH:n webinaari 22.11. klo 14-15.30)

Miksi ennakointitiedon hyödyntäminen on tärkeää meille kaikille? 

 

Perinteisesti toimintaympäristön muutosten ennakointi on ollut tulevaisuudentutkijoille tai organisaatioiden ennakointiasiantuntijoille ulkoistettu tehtävä. Siihen ovat kuuluneet usein monimutkaiset ja yksityiskohtaiset ennakointiprosessit, jotka ovat tuottaneet tietoa usein etukäteen määriteltyihin ennakointikysymyksiin. Nykyisenkaltainen yllätyksellinen ja ”usvainen” toimintaympäristö edellyttää kuitenkin yksinkertaisempia, kokeellisia, pysymättömiä prosesseja, jotka perustuvat enemminkin nopeasti luotuun uuteen tietoon, toistuvaan tiedonjakoon ja yhteisiin tulkintoihin sekä niistä johdettaviin osin ennakoimattomiin lopputuotoksiin. Koronapandemia on tästä hyvä viimeaikainen esimerkki. Tämänkaltaisiin haasteisiin ei enää pystytä vastaamaan pelkästään perinteisillä ennakointimalleilla ja -menetelmillä, vaan tulevaisuuden haasteiden tunnistamiseen ja taklaamiseen tarvitaan osin uusia toimintamalleja ja -menetelmiä. 

 

Havaitsemme kukin joka päivä ympärillämme uutta ennakointitietoa, esimerkiksi uutisista tai kollegoiden kautta, mutta osaammeko hyödyntää sitä riittävästi työssämme? Ennakointitiedon hyödyntämisen tulisi olla yhä enemmän meidän jokaisen arkipäivää. Jokaisen olisi tarpeen osata hankkia, jakaa ja ennen kaikkea tulkita ennakointitietoa, jota voisimme hyödyntää työssämme yhdessä ja erikseen. Koko henkilöstöllä tulisikin olla kyvykkyyttä ja mahdollisuuksia tarkkailla ja tunnistaa toimintaympäristön muutoksia ja luoda tältä perustalta uusia oivalluksia työn vaikuttavuuden ja laadun parantamiseksi. Ennakointiosaamisen tulisi ennen kaikkea helpottaa jokaisessa työtehtävässä eteen tulevia, joskus kipeärikin, ratkaisuja ja toimenpiteitä. 

 

Webinaari ennakointitiedon hyödyntämisestä 

 

Webinaarin tarkoituksena on esitellä ja pohtia, miten ennakointitietoa ja -osaamista voidaan hyödyntää opetuksen ja koulutuksen suunnittelussa sekä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toimeenpanossa. 

 

Tilaisuus on tarkoitettu opetuksen ja koulutuksen järjestäjille, opettajille ja ohjaajille eri koulutusasteilla sekä muille ennakointitiedon hyödyntämisestä kiinnostuneille. 

 

Ilmoittautua voi täältä 15.11.2021 asti. Osallistujia pyydetään samalla vastamaan ennakointitiedon hyödyntämistä koskevaan kyselyyn. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. 

 

Webinaari toteutetaan Microsoft Teamsillä. Lähetämme osallistumislinkin kalenterikutsuna noin viikkoa ennen tilaisuutta.

 

Tilaisuus on maksuton.

Lisätietoja: 

Samuli Leveälahti 

Opetusneuvos 

Ennakointitiimi 

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

+358 29 533 1302 

  • Osumia: 256

Kotimaan matkailu oli vahvaa heinäkuussa

Kymenlaaksossa kirjattiin tämän vuoden heinäkuussa 65.100 rekisteröityä yöpymistä (+31,8 %), joista kotimaisia oli 62.700 ja ulkomaalaisten tekemiä 2.400 yötä. Näin ollen suomalaisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 34 prosenttia ja ulkomaalaisten rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 11 prosenttia. Yhteensä yöpymiset lisääntyivät 32 prosenttia viime vuoden heinäkuusta. Vapaa-ajan matkailijat viettivät 57.100 yötä (+37,3 %) ja business-matkailijat 8.000 yötä (+2,6 %) Kymenlaaksossa.

Koko maassa kirjattiin yhteensä 3,3 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä (+29,6 %), joista kotimaisia oli 3,2 miljoonaa (+29,5 %) ja ulkomaalaisten tekemiä 186.000 yötä (+30,8 %).

Matkailijat käyttivät rahaa heinäkuussa Kymenlaaksossa yhteensä 1,9 miljoonaa euroa (141 per matkailija).  Yöpyneet matkailijat kuluttivat 714.000 euroa ja päiväkävijät 1,2 miljoonaa euroa. Tammi- ja heinäkuun välillä kulutus oli yhteensä 4,9 miljoonaa euroa.

Lue lisää täältä.

 

  • Osumia: 381


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.