Relevantin tulevaisuustietämyksen strateginen rooli maakunnan aluekehittämisessä

Mikäli sinua kiinnostaa strategisen ennakoinnin systeeminen malli aluekehittämisessä, niin lue lisää!

Tämä Jaana Lauhkonen-Teräväisen LUT-yliopiston Tietojohtamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa kirjoitettu pro gradu-tutkielma lisää ymmärrystä strategisesti relevantin tulevaisuustietämyksen merkityksestä maakunnallisessa aluekehittämisessä.

Ilmiön tarkastelussa kiinnitetään huomiota siihen, miten kollektiivisessa prosessissa luotavan ennakointitiedon ja skenaarioiden hyödyntämistä ja implementointia voidaan edistää strategisten tavoitteiden toteutumista edistävällä tavalla. Mikä on tiedon luomisen prosessien merkitys ja mitkä ovat tiedon luomisen, hyödyntämisen ja implementoinnin prosessien väliset suhteet? Ilmiötä tarkastellaan aiemman kirjallisuuden sekä tapaustutkimuksen kohteena olevan Kymenlaakson liiton aluekehittämisen ja ennakoinnin pohjalta.

Aiheesta on suhteellisen vähän aiempaa tutkimusta huolimatta siitä, että tulevaisuustietämys auttaa varautumaan huomiseen ja on sen vuoksi tämän päivän dynaamisessa ympäristössä keskeistä pääomaa kestävän ja innovatiivisuutta edistävän toiminnan kannalta.

Tutkimuksen tuloksena esitetään strategisen ennakoinnin systeeminen malli, jota soveltamalla maakunnan aluekehittämiseen kytkeytyvää ennakointityötä voidaan tarkastella vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kompleksinen ja dynaaminen toimintaympäristö edellyttää monitasoista, systeemistä ja jatkuvaa ennakointia. Tutkimuksen tulosten mukaan vuorovaikutteiset prosessit sekä päätöksenteon ja tiedon implementoinnin huomioiminen jo ennakointiprosessin suunnitteluvaiheessa on merkityksellistä. Tärkeää on myös tiedon käytäntöön viemisen kannalta keskeisten toimijoiden osallistaminen tietoa luoviin prosesseihin.

Työ on valmistunut tammikuussa 2021. Tästä julkaisuun

Kymenlaakson ennakointi, Ennakointi, Kymenlaakso, Pro Gradu, Aluekehitys, Strateginen ennakointi

  • Osumia: 291

Kymenlaakson skenaariot päivitetty korona-aikaan

Syksyn 2020 aikana Kymenlaaksossa tehtiin skenaarioiden päivitystyö, joka pohjautuu vuonna 2019 julkaistuun skenaarioraporttiin.

Päivitystyön yhteydessä tunnistettiin erilaisia heikkoja sekä vahvoja vuoden 2020 aikana esiin nousseita signaaleja. Pandemian nostattamia signaaleja ja kysymyksiä ei kuitenkaan voitu toistaiseksi täysin arvottaa, vaan tulevaisuus jää edelleen osittain sumuverhon taakse. Vasta tulevaisuudessa voimme todeta, mitkä tällä hetkellä tunnistetuista signaaleista kehittyvät pitkälle eteenpäin vaikuttaviksi kehityskuluiksi. Erilaisten viestien tunnistaminen on kuitenkin tärkeässä roolissa ennakointi- ja varautumistyössä.

Tutustu päivitettyihin skenaarioihin tästä linkistä.

  • Osumia: 261

Keväthumaus on nyt Digihumaus! Save the date...

Merkitse kalenteriisi kevään 2021 digitalisaation huipputapahtumat ja ilmoittaudu mukaan:

Keväthumaus on nyt Digihumaus!

Digi- ja väestötietovirasto järjestää 16.4.2021 jo perinteeksi muodostuneen Digihumaus-seminaarin (ent. Keväthumaus). Tilaisuuden nimi on päivittynyt seminaarin teemaa paremmin kuvaavaksi Digihumaukseksi. Tilaisuus järjestetään tällä kertaa verkkotilaisuutena.

Digihumaus kokoaa yhteiskuntamme digitalisaatiosta ja sen edistämisestä kiinnostuneet toimijat ja asiantuntijat. Vuonna 2021 tilaisuuden teemana on ”Kuinka digistä tuli valtavirtaa”. Ilmoittautuminen avautuu tammikuussa.

  • Osumia: 211

Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä

Työterveyslaitos julkaisi 30.11.2020 Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raportin, jolla tarkastellaan työn ja työelämän kehitystä. Julkaisuun ja materiaaleihin pääsee tutustumaan Työterveyslaitoksen sivuilta tästä linkistä. Raportti pureutuu tarkemmin neljään ilmiöön 1) ajattelun ja toimintatapojen muutokset 2) teknologinen muutos 3) ikääntyvä ja monimuotoistuva väestö ja 4) ilmastonmuutos. 

Ajattelun ja toimintatapojen muutokset

Ajattelun ja toimintatapojen muutokseen liittyvät ylitsepursuavuus, päivittämisen tarve, ennakoimattomuus, vaihtelevuus ja sidoksisuus.

  • Kaiken - työn, vapaa-ajan sekä kodin - merkitys on tutkimusten mukaan kasvanut ihmisten elämässä. Tämä aiheuttaa elämän ylikuumenemista ja mahdollisesti lisää uupumusta, ylikierroksilla käymistä ja vähentää työssäjaksamista.
  • Yhä useampi kokee osaamisen päivittämisen tärkeäksi ja sitä myös mahdollistetaan yhä useamman työtehtävän ja työnantajan toimesta. Tämä on enimmäkseen hyvä asia, mutta voi johtaa myös riittämättömyyden tunteeseen ja kehittymisen pakkoon.

Teknologinen muutos ja työ

Raportissa keskityttiin erityisesti digitalisaatioon ja sen muokkaamaan työhön. Tarkempaan tarkasteluun nostettiin neljä teemaa: koneoppiminen ja tekoäly, esineiden internet (IOT), lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus (AR & VR) sekä alustatalous.

  • Teknologia korvaa yhä useampia rutiininomaisia työtehtäviä, nykyään myös koulutetun väestön töitä. Kuitenkin se synnyttää myös uutta työtä, esimerkiksi erilaisia ei-teknologisia innovaatioita.
  • Luovuus, sosiaalinen älykkyys ja muut metataidot korostuvat ja ovat tulevaisuuden työntekijöiden paras turva ja voimavara.
  • Yhä useammasta, liki kaikesta, ihmisen työssä ja arjessa tekemästä jää digitaalinen jalanjälki. Tämä on sekä suuri uhka että mahdollisuus (tietoturva, tietosuoja, big data, toiminnan kehittäminen).

Ikääntyvä ja monimuotoistuva työväestö

Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu. Jatkossa nuoria työntekijöitä on työpaikoilla vähemmän, heistä saatetaan jopa kilpailla. Ikääntyvä työntekijäkunta aiheuttaa haasteita esimerkiksi työkyvyn ylläpitämiselle. Maahanmuuton myötä kulttuuris-etninen monimuotoisuus myös työpaikoilla lisääntyy.

  • Huolta aiheuttaa maahanmuuttajataustaisten matala työllisyysaste. Sen nosto vaatii kielikoulutusta, ammattitaidon päivittämistä ja toisaalta työnantajien kouluttamista monimuotoisuuden johtamisesta.
  • Hoivavastuu kasaantuu erityisesti +45-vuotiaille naisille. Heillä on monesti huolehdittavina omat, ikääntyvät vanhemmat sekä nykyään, kun lapset saadaan yhä vanhempina, myös omat lapset. Kasvava vastuu voi vaikuttaa työssäjaksamiseen.

Ilmastonmuutos ja työ

Ilmastonmuutos on monitahoinen ilmiö, joka vaikuttaa jollain tapaa jokaisen työhön. Vaikutukset voivat olla suoria - esimerkiksi säätila - tai varautumisen aiheuttamia - esim. vihreän talouden edistäminen.

  • Varautumisvaikutukset tulevat luultavasti alkuun olemaan suoria vaikutuksia suurempia. Työorganisaatioilta vaaditaan laajaa uudistamista tilojen, tuote- ja palveluprosessien, työhyvinvoinnin, turvallisuuden ja työntekijöiden terveyden suhteen.
  • Osumia: 326

Pandemiateknologiat : teknologian rooli koronapandemian aikana ja koronapandemian vaikutus teknologian kehitykseen

 
 

​Raportissa tarkastellaan teknologioita, jotka auttavat COVID 19 -pandemian hallinnassa, sekä pandemian ennakoitua lyhyt- ja pitkäaikaista vaikutusta teknologiankehitykseen. Raportti on viimeisin tuotos tulevaisuusvaliokunnan teettämässä radikaalien teknologioiden etenemisen ja vaikutusten ennakoinnissa. Kriittisiä pandemiateknologioita käsittelevän raportin on laatinut Risto Linturi. Teknologiat on pisteytetty sen mukaan, kuinka paljon hyötyä niistä arvioidaan olevan koronaongelmien ratkaisussa. Hoitomenetelmät ovat vasta hännillä.

 


Teos verkkojulkaisuna (pdf)

  • Osumia: 227


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.