Elintarviketeollisuus kasvaa, vaikka koronapandemia haastaa alaa

Elintarviketeollisuuden kasvuhakuisuus jatkuu. Vienti ja kansainvälistyminen nähdään keskeisenä kasvun mahdollistajana. Kotimaisen ruokajärjestelmän merkitys on laajasti tiedostettu koronapandemian aikana. Kuluvana vuonna Kiinasta on tullut toiseksi tärkein elintarvikkeiden vientimaa Ruotsin jälkeen.

Tiedot selviävät elintarviketeollisuuden toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 1.12.2020. Alan liikevaihto vuonna 2019 oli noin 11,2 miljardia euroa, jossa kasvua vuotta aiempaan oli 1,2 prosenttia. Ala tuottaa arvonlisää noin 2,6 miljardia euroa. Elintarvikeyrittäjyys kiinnostaa, sillä uusia yrityksiä vuonna 2019 perustettiin 244 ja toimintansa lopetti 117 yritystä.

Vuonna 2019 elintarvikkeita vietiin 1,75 miljoonalla eurolla, ja vienti koostuu monista eri tuotteista. Tammi-elokuussa 2020 maastamme on viety elintarvikkeita yli 1,2 miljardin euron edestä, kun vastaavana aikana viime vuonna vienti oli 1,1 miljardia euroa. Kuluttajien luottamuksen säilyttäminen ja kotimarkkinoiden toimivuus ovat tärkeitä, sillä alan tuotannosta noin 85 prosenttia myydään kotimarkkinoilla.

Elintarviketeollisuus työllistää kokoaikaisesti noin 34 000 henkilöä noin 1 800 yrityksessä. Lisäksi maassamme toimii tuhatkunta lähiruokayritystä. Elintarviketeollisuudella on teollisuuden aloista suurin välillinen vaikutus, sillä arvioiden mukaan yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa tuo työtä kolmelle henkilölle muilla aloilla.

Koronapandemia on vauhdittanut toimintaympäristön muutosta ja heikentänyt alan ennustettavuutta

Koronapandemian pitkittyminen heikentää elintarviketeollisuuden tilannetta ja hankaloittaa erityisesti foodservice-sektorille myyvien elintarvikeyritysten toimintaa. Pandemia on kuitenkin vahvistanut entisestään kotimaisuuden arvostusta sekä kiinnostusta ruokajärjestelmämme huoltovarmuuteen. Toimiva elintarvikehuolto on monesta toimijasta riippuvainen ja sen toimintaedellytyksistä tulee huolehtia.

Toimintakyvyn turvaaminen, henkilöstön suojaaminen ja muu riskien minimointi ovat lisänneet elintarvikeyritysten kustannuksia, mikä vaatimattomien kannattavuusmarginaalien alalla saattaa vähentää yritysten mahdollisuuksia uudistamiseen. Lisäksi kulutuksen suuntautuminen peruselintarvikkeisiin sekä kotona ruokailuun heikentää elintarvikeyritysten kannattavuutta.

Kasvuhakuisuus jatkuu elintarvike- ja juoma-alan yrityksissä

Pk-elintarvikeyritykset ovat edelleen kasvuhaluisia, käy ilmi elintarvikkeiden valmistuksen toimialabarometristä. Reilusti yli puolet barometriin vastanneista pk-yrityksistä kertoi pyrkivänsä kasvamaan. Voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautui 22 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvua haki 45 prosenttia elintarvikeyrityksistä.

Pk-elintarvikeyritykset olivat kyselyssä muita vertailualoja kasvuhakuisempia. Kasvuhakuisuutta todentavat elintarviketeollisuuden monet mittavat strategiset investoinnit.  Markkinointi ja myynti nousevat edelleen keskeisinä pk-elintarvikeyrityksen kehittämistarpeina. Kehittämistarpeina ovat voimistuneet tuotanto- ja materiaalitoimet, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu.

 

Elintärkeä, monimuotoinen elintarvikeala -raportti
Pk-toimialabarometri : Elintarviketeollisuus, syksy 2020

  • Osumia: 309

TEM työmarkkinaennuste: Työttömyyden pitkittyminen muovaa työmarkkinoita pandemian jatkuessa

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 17.11.2020 työmarkkinaennusteen, joka ulottuu vuoteen 2022. Ennuste heijastaa epävarmuutta koronavirusepidemian ja talouden kehityksestä. Koronakriisin aiheuttama epävarmuus jatkuu taloudessa ja työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden elpyminen alkaa vuoden 2021 lopulla, mutta melko vaimeasti. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi. 

Työllisten määrä vähenee kymmenillä tuhansilla – takaisin vaimealle kasvu-uralle vuonna 2022

Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste laskee vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen se alkaa taas nousta. Vuonna 2022 työllisyysaste olisi ennusteen mukaan 71,6 prosenttia eli selvästi matalampi kuin ennen kriisiä.

Työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuonna 2021 8,2 prosenttiin ja laskevan tämän jälkeen 7,8 prosenttiin vuonna 2022. Työttömyysasteen nousua vaimentaa se, että työvoiman ulkopuolella olevien määrä, piilotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat.

Työllisten määrä laskee perusennusteessa yhteensä noin 76 000 hengellä kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. Työllisyys alkaa kasvaa hitaasti vuonna 2022, mutta työllisiä on edelleen noin 60 000 vähemmän kuin ennen kriisiä.

Työvoima vähenee, mutta työikäinen väestö alkaa palata koronakriisistä elpyville työmarkkinoille

Työmarkkinaennuste tarkastelee myös työvoiman tarjonnan eli työllisten ja työttömien yhteismäärää. Suomen työikäisen eli 15–74-vuotiaan väestön määrän ennustetaan kääntyvän merkittävään laskuun vuonna 2021, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä haasteita suomalaisille työmarkkinoille. Maahanmuutto kannattelee parhaassa työiässä olevan 25–54-vuotiaan väestön määrää ja siten myös työvoiman tarjontaa.

Koronakriisi on vähentänyt työvoiman tarjontaa, laskenut 15–74-vuotiaan väestön työvoimaosuutta ja lisännyt piilotyöttömyyttä. Pitkittyvät lomautukset näkyvät piilotyöttömyytenä, mikä vähentää työvoiman tarjontaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että työikäinen väestö on jo alkanut joiltain osin jälleen siirtyä työvoimaan ja työmarkkinoille verrattuna vuoden 2020 kevääseen ja koronakriisin alkuun.

Koronakriisi vaikuttaa työvoiman tarjontaan ja työvoimaosuuteen negatiivisesti vielä vuonna 2021, jolloin työvoimaosuuden ennustetaan jäävän 66,1 prosenttiin. Vuonna 2022 työvoimaosuuden ennustetaan jälleen kohentuvan 66,4 prosenttiin. Työmarkkinoiden elpyessä piilotyöttömiä alkaa hiljalleen palata työvoimaan.

Lomautettujen määrä tasaantuu, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa rajusti

Työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, laskee maltillisesti tulevina vuosina. Lomautettujen määrän ennakoidaan säilyvän korkeana ainakin kesään 2021 saakka, joskaan uutta kevään kaltaista lomautusaaltoa ei ole näköpiirissä. 

Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Taustalla vaikuttaa työttömyysjaksojen keston pidentyminen koronapandemian aikana sekä koronakeväänä työttömäksi jääneiden siirtyminen osin pitkäaikaistyöttömyyteen ensi keväänä.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2020

 

  • Osumia: 252

Kauppakamarin kysely: Osaajapula ei ole kadonnut koronan myötä

Osaajapula vaivaa edelleen yrityksiä. Kymenlaakson yrityksistä 54% ilmoitti, että osaajista on pulaa, viidenneksellä pula on huomattava. Kolmanneksella tilanne on tasapainossa ja 13% yrityksistä on ylitarjontaa.

Tiedot käyvät ilmi kauppakamarien kyselystä, joka tehtiin 16.–21.9.2020. 

Vähän yli puolet yrityksistä arvioi, että rekrytointitarpeet pysyvät stabiilina seuraavan puolen vuoden aikana. 23% tulee tarvitsemaan enemmän työntekijöitä. Pitkällä aikavälillä (2-3 vuotta) 90% yrityksistä rekrytointitarve kasvaa.

- Koronapandemia on kohdellut yrityksiä hyvin eri tavalla. Toisilla toiminnalta on lähtenyt pohja kokonaan, toiset taas ovat kovassa kasvussa ja kärsivät osaajapulasta. Iso kuva näyttää olevan se, että meillä on tälläkin hetkellä käsissämme osaajapula ja tähän pitää hakea aktiivisesti ratkaisuja, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Lue koko artikkeli Kauppakamarin sivuilta!

  • Osumia: 267

Kymenlaakson TKI-panostukset nousuun luovalla yhteistyöllä

Koronaviruspandemia on aiheuttanut ahdinkoa luovien alojen toimijoille ja kysyntä on heikentynyt myös palvelualoilla ja teollisuudessa. Luovuudella ja luovien alojen tuotteiden ja palveluiden hyödyntämisellä voidaan lisätä yrityskentän innovatiivisuutta ja kilpailukykyä, mikä on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Kasvua voidaan saavuttaa erityisesti lisäämällä yhteistyötä luovien alojen ja perinteisten teollisten ja palvelualojen yhdyspinnoilla. Luovan talouden alueellisen ekosysteemin kehittämiseksi tarvitaan toimijoiden yhteinen tahtotila; visio tulevaisuuteen. Luotu visio energisoi alueen älykkään erikoistumisen strategian päivitystä ja auttaa kasvattamaan yritysten aineettoman pääoman arvoa.

Kymenlaakson Liiton tuella käynnistetty Luova areena –verkosto tähtää yhteistyömahdollisuuksien tunnistamiseen ja dialogiin luovan talouden toimijoiden ja sidosryhmien välillä (ks. https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/luova-areena/) ja täten edistää alueellisten toimijoiden keskuudesta nousevan luovan talouden vision muodostumista. Dialogia on edistetty tiiviissä yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen koordinoiman Kaakkois-Suomen luovien alojen verkoston kanssa.

Tulevien kehittämistoimien tehokas kohdentaminen alueellisen luovan talouden ekosysteemin tukemiseksi vaatii nykytilan hyvää tuntemusta. Siksi Luova areena –työskentelyn osana on selvitetty alueellisia haasteita ja mahdollisuuksia liittyen luovan talouden eri osa-alueisiin. Tunnistettuja haasteita ovat mm. kulttuuritoimijoiden puutteellinen liiketoimintaosaaminen ja hankaluudet lisäarvopotentiaalin tunnistamisessa, luovan sisällöntuotannon kaupallistamisen haasteet, yhteistyön ongelmat luovien palveluiden lisäarvon määrittelyssä yhdessä asiakastoimialan toimijoiden kanssa sekä rohkean business-vainun puuttuminen luovien alustojen ja ympäristöjen lanseeraamiseksi. Mahdollisuuksia puolestaan liittyy alueellisten erityispiirteiden tunnistamiseen, teknologian hyödyntämiseen elämysteollisuudessa ja luovien sisältöjen tuottamiseen toimialojen yhdyspinnoilla, uusien design-palveluiden kehittämiseen sekä hyötypeleihin. Tarkempiin tuloksiin sekä aihioihin tulevien kehittämistoimien suuntaamisesta voit tutustua tarkemmin julkaisusta: https://publications.waset.org/10011484/pdf.

Käy myös kuuntelemassa Luova areena podcast: “Toisin ajattelun hetki”: https://soundcloud.com/luova-areena.

Kirjoittajat:
Melina Maunula, Ari Lindeman, Jani Kiviranta ja Ronja Pölkki
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
www.xamk.fi/luovat-alat

  • Osumia: 273

Alueellisia kehitysnäkymiä varjostaa epävarmuus tulevasta

ELY-keskukset ovat yhdessä aluetoimijoiden kanssa arvioineet maakuntien talouden, työllisyyden ja työttömyyden nykytilaa ja loppuvuoden näkymiä. Arvioinnit on laadittu elo-syyskuussa 2020.  Kansainvälisen talouden heikko kehitys, koronapandemian jatkuminen sekä pandemiaan liittyvien rajoitustoimien laajuus ja kesto varjostavat alueellisia kehitysnäkymiä. Syksy ja tuleva talvi tulevat olemaan vaikeita monille yrityksille eri puolilla maata, arvioidaan 20.10. julkaistussa maakuntien tilaa ja kehitystä käsittelevässä katsauksessa. Rajoitustoimet heikentäneet erityisesti majoitus- ja ravitsemisalan sekä tapahtumatuotannon näkymiä. Alueiden näkymät kirkastuivat hetkellisesti kesällä, kun koronatilanne tasaantui ja rajoitustoimia alettiin purkaa. Rajoitusten purkaminen käynnisti talouden toipumisen, nosti toimeliaisuutta ja loi uskoa tulevaan. Syksyn mittaan koronatartuntojen määrä on kuitenkin kasvanut, mikä heikentää näkymiä monilla aloilla.

Kymenlaakson näkymistä:

  • Viennin kehitys lähitulevaisuudessa on epävarmaa.
  • Työttömien ja lomautettujen yhteismäärä oli elokuun lopussa 23 % edellisvuotta suurempi (koko maa +42 %). Avoimien työpaikkojen määrä on selvästi viime vuotta pienempi. Työllisyysaste on viimeisimpien tilastojen (vuoden toinen neljännes) mukaan 67 %, kun vuosi sitten se oli pari prosenttiyksikköä korkeammalla.
  • Tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan Kymenlaakson suhdannenäkymät ovat miinuksella. Suhdannenäkymien osalta maakunnan saldoluku on -2, kun koko maassa se on -10. Liikevaihdon näkymät seuraavan vuoden aikana ovat alempana kuin koko maan keskiarvo. Saldoluku oli -9 (koko maa -2). Investointiodotukset ovat koko maata heikompia ja maakuntien välisessä vertailussa kolmanneksi heikoimmat (-23, koko maa -13). Kymenlaaksossa henkilöstön muutosnäkymät olivat Lapin ohella Suomen huonoimmat.
  • Korona on kohdellut eri toimialoja eri tavoin, ja erot jopa toimialan sisällä ovat suuria. Kriisi on vaikeuttanut tilannetta suorimmin juuri pienyritysvaltaisilla toimialoilla: ravintoloissa, matkailuyrityksissä, pienissä erikoiskaupoissa, henkilökohtaisissa palveluissa, osassa logistiikkayrityksiä sekä taiteissa, viihteessä ja virkistyksessä.
  • Teollisuudessa on toistaiseksi ollut jonkun verran investointeja, mutta investointiodotukset ovat selvästi laskeneet. Loppuvuoden tilanteen ennakoidaan heikkenevän myös teollisuudessa ja rakennusalalla uusien tilausten vähenemisen myötä. Isojen yritysten vaikeudet tulevat näkymään myös alihankintaketjuissa.
  • Vaikka työvoiman kysyntä on laskenut, ammattibarometrin mukaan pula-ammatteja on edelleen paljon. Molemmissa seutukunnissa niistä selkeimpiä ovat monet sote-alan ammatit kuten yleis- ja erikoislääkärit, sosiaalityön erityisasiantuntijat, sairaanhoitajat, suuhygienistit, farmaseutit, psykologit ja röntgenhoitajat. Teollisuus etsii osaavia koneistajia, hitsaajia ja konetekniikan asiantuntijoita. Kouvolan seudulla on pulaa muun muassa kirjanpidon asiantuntijoista, sähkö- ja automaatioinsinööreistä ja myyntiedustajista. Kotkan-Haminan seudulla pulaa on mm. rakennussähköasentajista, vartijoista ja maansiirtokoneiden kuljettajista. Ylitarjontaa on erilaisista sihteeri- ja toimistotyön ammateista, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoista, prosessinhoitajista, kosmetologeista ja rakennusmaalareista. Etenkin ylitarjonta-ammatit vaihtelevat seutukunnittain.
  • Koronan myötä osaamistarpeissa ovat korostuneet mm. asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen ja palvelumuotoilu, digitaalisen identiteetin hallintataidot, verkkomarkkinointi, verkkoasiakaspalvelu, tietoturva-asiat, erilaiset yritysten yhteistyömuodot, monipaikkainen johtaminen ja henkilöstön hyvinvointi.

 

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2020 -julkaisu

  • Osumia: 289


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.