Elintarvikeala on kasvu- ja uusiutumishakuinen toimintaympäristön myllerryksessä

Elintarvikealan yritykset ovat kasvuhakuisia ja hakevat uudistumista monin eri tavoin. Myös uusia elintarvikeyrityksiä on perustettu aktiivisesti. Elintarvikealan pk-yritysten lähiajan suhdannenäkymät jäävät vuoden takaista heikommiksi, mutta ovat vertailualoja myönteisemmät. Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia elintarvikealan yritykset ovat kokeneet muita pk-yrityksiä enemmän.

Elintarviketeollisuudessa työskentelee yli 34 000 henkilöä kokoaikaisesti noin 1 850 yrityksessä eri puolella maata. Joka kolmas elintarviketeollisuuden yritys on leipomoalan toimija. Viime vuosina uusia yrityksiä on vuosittain perustettu noin 250. Elintarviketeollisuus on vakaa työllistäjä talouden eri tilanteissa. Osaavan työvoiman saatavuudessa on alkanut näkyä aiempaa enemmän haasteita.

Tiedot perustuvat Elintarvikeala - muutosjoustavaa verkostotaloutta -toimialaraporttiin ja Elintarvikealan valmistusta koskevaan pk-yritysbarometriin, jotka työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut 13.12.2022.

Kasvunälkäinen elintarviketeollisuus on aktiviinen investoija

Pk-elintarvikeyritykset ovat edelleen kasvuhaluisia, mikä käy ilmi elintarvikkeiden valmistuksen toimialabarometristä. Voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautui 33 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvua haki 35 prosenttia elintarvikeyrityksistä, kun edellisvuonna yhteenlaskettu osuus oli 54 prosenttia.

Elintarvikeyritykset uskovat kustannusten nousevan sekä kannattavuuden heikkenevän omien tuotteiden hintojen noususta huolimatta. Elintarvikeala on matalien marginaalien liiketoimintaa, johon kohdistuu kaupan ja kuluttajien puolelta hintapainetta. Erot samankin toimialan yritysten kannattavuudessa voivat olla suuria. Elintarvikealan pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat kuitenkin melko positiivisia, mutta viime vuotta heikompia.

Asiakasymmärrys ja uudistuminen korostuvat kiihtyvästi muuttuvassa ja trendien värittämässä liiketoimintaympäristössä. Elintarvikealan uusiutuminen tapahtuu erityisesti investointien sekä uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraamisen kautta. Elintarviketeollisuudessa onkin viime vuosina investoitu mittavasti. Myös tälle vuodelle on ennakoitu merkittäviä investointeja. Digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet auttavat elintarvikeyrityksiä yrityskuvan vahvistamisessa ja asiakasryhmien tavoittamisessa. Ruokahävikin vähentäminen ja energiaratkaisut koskevat koko ruokajärjestelmää.

Elintarvikealan pk-yrityksistä 65 prosenttia arvioi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaan. Vaikutukset näkyvät erityisesti kasvavina tuotantokustannuksina sekä logistiikassa ja kulutuskysynnän muutoksina. Kustannusten nousu koskettaa koko globaalia ruokajärjestelmää. Poikkeuksellisen korkean inflaation takia ostovoiman supistuminen ja nousseet tuotantokustannukset painottavat kustannuskilpailukyvyn parantamista elintarviketeollisuudessa.

Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä.

Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Yrittäjät sekä Finnvera Oyj teettävät Taloustutkimuksella pk-yritysbarometrin, johon toimialakohtaiset pk-barometrit perustuvat. Kyselyyn kesä-heinäkuussa 2022 vastasi hieman yli 100 elintarvikealan pk-yritystä. 

Elintarvikealan toimialaraportti

Pk-yritysbarometri (elintarvikkeet)

Elintarvikealan infograafit ja avainluvut

  • Osumia: 27

Ennakointi vahvemmin osaksi lainvalmistelua

Ennakoinnin ja tulevien sukupolvien huomioimisen tulisi olla vahvemmin osa suomalaista lainvalmistelua. Näin todetaan valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toisen osan tueksi tehdyssä tutkimuksessa, joka tarkasteli ennakointitoimintaa sekä tulevien sukupolvien edustamista ja oikeuksia lainvalmistelussa Suomessa ja kansainvälisesti.

Lue lisää oheisesta tiedotteesta.

  • Osumia: 34

MDI:n Väestöennuste 2022 - Vain maahanmuutto voi merkittävästi vahvistaa Suomen työikäisen väestön kehitystä

Lisakuvat:
  • images/MDIvestennuste_Kouvola.png

Tänään 30.9.2022 julkaistun Väestöennuste 2022:n mukaan Suomen väestö vähenee, vanhenee, keskittyy ja kansainvälistyy. Ilmiöt ja tapahtumat sekä alueiden ja kuntien teot vaikuttavat suuresti tulevaan väestönkehitykseen.

Kaupungistuminen jatkuu, perinteisen kasvukolmion merkitys vahvistuu entisestään ja alueelliset erot kasvavat. Korona-ajan muuttoliike on kuitenkin lieventänyt monien kuntien ja alueiden muuttotappiota. Työikäinen väestö vähenee useimmissa kunnissa vuosien 2021–2040 aikana. Työperustaista maahanmuuttoa tarvitaan kasvattamaan työikäisen väestön määrää, niin koko maan kuntien kuin hyvinvointialueidenkin näkökulmasta. Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella väestö supistuu vaihtelevalla voimakkuudella. Etenkin maaseutukunnissa ja seutukaupungeissa väestö uhkaa vähentyä voimakkaasti, huolimatta pandemia-aikana tasoittuneesta muuttoliikkeestä.

MDI:n väestöennusteeseen on laskettu väestönkehityksen perusura vuoteen 2040 saakka perustuen vuosien 2015–2021 kehitykseen. Lisäksi on kuvattu kolme vaihtoehtoista skenaariota: kaupungistuva, hajautuva ja uutena skenaariona kansainvälistyvä Suomi, jossa arvioidaan väestönkehitystä, mikäli ulkomailta tuleva muuttovoitto saavuttaisi Ruotsin tason vuoteen 2040 mennessä. Oheisessa kuvassa esimerkkinä Kouvolan kehitys eri skenaarioiden valossa.

Lue lisää aiheesta MDI:n sivuilta.

  • Osumia: 91

Mitä sanoo Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimialakohtaisen ennakointikäytännön vaikuttavuuskartoitus?

Viimeisen kahden vuoden aikana Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on systemaattisesti kartoitettu yhteensä 12 toimialaa. Työnantajia on haastateltu mm. osaamis- ja rekrytointitarpeista sekä tulevaisuus- ja suhdannenäkymistä. Yhteinen toimialakartoitustyö on lisännyt oppilaitosten alueellista yritystuntemusta ja yritysyhteistyötä. ELY-keskuksen, yritysten, TE-toimiston, kuntien ja oppilaitosten yhteistyö on tiivistynyt entisestään ja on muodostunut uusia toimintatapoja osaavan työvoiman varmistamiseksi. Kaikki valmistuneet raportit löytyvät täältä: https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat

Nyt toimintamallin vaikuttavuus on selvitetty. On tärkeätä arvioida toimintaa jatkuvasti ja edistää hyvien käytänteiden ylläpitoa sekä haastaa parannusehdotusten kokeiluun. Tämän vaikuttavuuskartoituksen johtopäätökset ja jatkotoimenpidesuositukset antavat toimialakartoitustyön kehittämiselle hyvän suunnan myös jatkossa.

Lue koko raportti täältä.

  • Osumia: 162

Toimialojen tulevaisuuden näkymissä epävarmuutta

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 8.6. kuuden toimialan tilannekuvat ja tulevaisuuden näkymät. Toimialojen näkymiä tarkasteltiin seuraavilta aloilta: elintarvikeala, kaivosteollisuus, luonnontuotteet, matkailu, sosiaali- ja terveysala sekä uusiutuva energia.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat vaikuttaneet suoraan tai epäsuoraan yritysten liiketoimintaan ja niiden tulevaisuuden näkymiin useilla toimialoilla . Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa muun muassa energia- ja raaka-ainehintojen nousun kautta. Konkreettisten vaikutusten lisäksi kriisit vaikeuttavat tulevaisuuden ennakointia.

Elintarvikealalla investointeja ja kamppailua kohoavien kustannuksien kanssa

Elintarviketeollisuudessa on suunnitteilla ja käynnissä suuria investointeja. Tammikuussa elintarvikeyritykset kertoivat suunnittelevansa tälle vuodelle kiinteitä investointeja 809 miljoonalla eurolla. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut globaaliin ruokajärjestelmään. Samalla se on myös vahvistanut ruoan ja omavaraisuuden arvostusta sekä huolta ruoan hinnoista ja ruokajärjestelmän kustannuspaineista. Viennissä elintarvikealan erikoistuotteilla uskotaan olevan kysyntää maksukykyisillä markkinoilla.

Kaivosalan merkitys korostuu EU:n pyrkiessä riippumattomuuteen raaka-aineissa

Raaka-aineiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Muun muassa grafiitin, litiumin ja koboltin kysyntä kasvaa ennusteiden mukaan nopeasti. Keinoja vahvistaa EU:n raaka-aineomavaraisuutta ovat muun muassa kaivostoiminta, kierrätys ja toimitusketjujen kehittäminen. 

Metallimalmien louhintaa tekevien yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina. 

Luonnontuotealan raaka-ainehankinta kaipaa volyymia ja yhteistyötä

Ulkomaisten kerääjien saatavuuden lopulliset vaikutukset tulevan satokauden raaka-aineiden hankintaan ja kustannuksiin ovat vielä epäselviä. Luonnontuotteiden kysyntä kotimaassa ja kansainvälisesti on kasvussa. Marjatuotteilla olisi suurta vientipotentiaalia, mutta raaka-aineiden talteenotto on alan kasvun suurimpia pullonkauloja. 

Tehokas organisointi, verkostojen ja tukkutoiminnan kehittäminen sekä luonnontuotealan yritysten tiiviimpi yhteistyö jalostavan teollisuuden kanssa mahdollistaisivat alan kasvua.

Matkailuala ei ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle

Matkailualan liikevaihto ja henkilöstömäärä eivät ole palautuneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Odotukset kesän ja vuoden 2022 kehityksestä ovat kuitenkin positiiviset. Suomeen suuntautuvan kansainvälisen matkailun arvioidaan elpyvän koronaa edeltävälle tasolle vuoden 2024 loppuun mennessä. Kotimaan matkailun odotetaan edelleen kasvavan maltillisesti.

Tarvetta alan kehittämiselle aiheuttavat erityisesti pysähdyksissä oleva Venäjän matkailu ja Suomen saavutettavuuden heikkeneminen Aasiasta. Lisäksi monet epävarmuustekijät, kuten nouseva energianhinta, inflaatio ja mahdolliset uudet koronavariantit, vaikuttavat matkailualan kehitykseen.

Sote-alalla haasteena osaavan työvoiman saatavuus 

Sosiaali- ja terveysalaan vaikuttavat monet käynnissä olevat muutokset, muun muassa sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa sekä lainsäädännölliset uudistukset esimerkiksi henkilöstömitoituksiin liittyen. Myös koronapandemia ja siitä aiheutunut hoitovelka kuormittavat palvelujärjestelmää.

Viime vuosina sote-palvelualan yritysten henkilöstömäärät ovat kasvaneet. Sote-alan suurin haaste on työntekijäpula, joka koskee myös yksityistä sektoria. 

Vihreä siirtymä ja fossiilisista polttoaineista luopuminen vauhdittavat uusiutuvan energian käyttöönottoa

Energian kokonaiskulutuksesta 42 prosenttia tuotettiin uusiutuvalla energialla. Uusiutuvan energian käyttö kasvoi kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Merkittävimmän osan kasvua selittää puun käytön nopea kasvu. Venäjän öljyn ja maakaasun tuontikielto vauhdittivat siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Suomessa investoidaan tuulivoiman kasvuun edelleen vahvasti. Tuulivoiman osuus oli vuonna 2021 Suomen sähkön tuotannosta 11,4 prosenttia. 

Tutustu tarkemmin toimialojen tulevaisuuden näkymiin alla olevista linkeistä: 

Elintarvikeala
Kaivosteollisuus
Matkailuala
Luonnontuoteala
Sote-ala
Uusiutuva energia

  • Osumia: 180


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.